Ammattikouluilla turhan huono maine – ammatillinen koulutus lisää ansioita ja sillä on kysyntää myös työn murroksessa

Ammatillinen koulutus on ensiarvoisen tärkeä koulutusvaihtoehto erityisesti peruskoulussa heikommin menestyville nuorille, ilmenee tuoreesta Etlan tutkimuksesta. Ammatillinen koulutus johtaa monien nuorten kohdalla lukiota parempaan palkka- ja työllisyyskehitykseen. Viime vuosina ammatilliseen koulutukseen on kuitenkin kohdistunut mittavia säästötoimenpiteitä ja uudistuksia. Etla suosittaa huolehtimaan niin ammatillisen koulutuksen tarjonnasta kuin laadustakin.

Suomessa ammatillisella koulutuksella on varsin iso rooli toisen asteen koulutuksessa: 17-vuotiaista nuorista 45 prosenttia opiskelee ammatillisessa koulutuksessa. Määrä on noin viisi prosenttia enemmän kuin EU-maissa keskimäärin. Ammatilliseen koulutukseen hakeutuvat nuoret eroavat lähtökohdiltaan merkittävästi lukioon hakevista nuorista, käy ilmi Etlan tänään julkistamasta tutkimuksesta (ETLA Muistio 81). Ammatillinen koulutus onkin erityisen tärkeä niille nuorille, jotka menestyvät peruskoulussa keskimääräisesti tai sitä heikommin, ja jotka ilman ammattikoulutusvaihtoehdon olemassaoloa jäisivät pelkän peruskoulun varaan.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkija Hanna Virtasen ja Harvardin yliopiston väitöskirjatutkija Mikko Sillimanin tuore tutkimus ottaa aiempaa tarkemmin huomioon nuorten erilaiset lähtökohdat haettaessa toisen asteen koulutukseen. Lukion on aiemmin esitetty johtavan ammatillista koulutusta parempaan menestykseen myöhemmin työuralla, mutta Virtasen ja Sillimanin tutkimus osoittaa, että ammatillinen koulutus itse asiassa lisää vuosiansioita 31-vuotiaana noin 2000 euroa suhteessa lukioon.

– Tutkimuksessamme ei löydetä viitteitä siitä, että ammatillisella koulutuksella olisi haitallinen vaikutus myöhempään menestykseen työuralla vaan päinvastoin ammatillisen koulutuksen positiivinen vaikutus vuosiansioihin näyttäisi jopa kasvavan uran edetessä, Etlan Hanna Virtanen huomauttaa.

Tutkimuksessa tarkasteltiin nuoria, jotka hakivat sekä lukioon että ammatilliseen koulutukseen, ja joiden koulutusalan lopulta ratkaisivat käytetyt sisäänpääsyrajat. Ammatillinen koulutus parantaa erityisesti niiden nuorten ansiotuloja, jotka hakevat ensisijaisesti ammattikouluun. Työn murros ei tulosten perusteella uhkaa ammatillista koulutusta vaan koulutusta tarvitaan merkittävissä määrin jatkossakin.

Säästötoimenpiteiden vaikutuksia seurattava

Tutkijat korostavat, että ammatillinen koulutus on merkittävässä roolissa koko Suomen kilpailukyvyn ja talouskasvun kannalta. Viime vuosina toteutettu ammatillisen koulutuksen uudistus ja mittavat säästötoimet ovat kuitenkin johtaneet ammatillisen koulutuksen tarjonnan keskittämiseen suurempiin yksiköihin ja pienempien yksiköiden lakkauttamiseen. Etlan Hanna Virtanen pitää tätä huolestuttavana.

– Ammatillisen koulutuksen määrällisestä tarjonnasta, alueellisesta saatavuudesta sekä laadusta on pidettävä huolta. Edellisellä hallituskaudella tehtyjen leikkausten ja ammatillisen koulutuksen reformin vaikutuksia on seurattava tarkasti, hän painottaa.

Nuorten koulutustoiveet tulisi myös ottaa huomioon aiempaa paremmin, ja opinto-ohjauksen määrään sekä laatuun tulisi kiinnittää huomiota. Ammatillisella koulutuksella on merkittävä rooli siinä, että ikäluokat saadaan suorittamaan vähintäänkin toisen asteen tutkinto, jotta heillä on mahdollista kiinnittyä työmarkkinoille ja pärjätä myös työn murroksessa.

 

Lisätietoja: Tutkija Hanna Virtanen, ETLA, +358 44 589 0448, hanna.virtanen@etla.fi

 

Silliman, Mikko – Virtanen, Hanna: Ammatilliseen vai lukioon: toisen asteen koulutusvalinnan vaikutus työuralla menestymiseen (ETLA Muistio 81