Suomessa on viime vuodet keskusteltu paljon t&k-panoksista. Tavoitteena on nostaa t&k-menot neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta, ja keskustelu innovaatiopolitiikasta palautuu usein samaan kysymykseen: miten saamme yritykset investoimaan enemmän tutkimukseen ja kehitykseen? Tästä aiheesta kirjoittaa tuoreessa Etla-kolumnissaan Etlan tutkimuspäällikkö Terhi Maczulskij.
Kysymys on tärkeä, mutta voi samalla paljastaa suomalaisen innovaatiokeskustelun sokean pisteen. Ilman tutkimusta, osaamista ja uusia teknologioita ei synny kestävää kasvua. Samalla keskustelussa jää kuitenkin helposti vähemmälle huomiolle toinen kysymys: mikä saa yritykset hyödyntämään osaamistaan, uudistamaan toimintaansa ja tuomaan markkinoille uusia ratkaisuja?
Ajatusmalli on usein yksinkertainen: lisää t&k-panostuksia tuottaa lisää innovaatioita. Todellisuudessa innovaatioiden syntymekanismit ovat monipuolisempia. Osaamisen ja tutkimuksen lisäksi tarvitaan kannustimia, jotka saavat yritykset etsimään uusia ratkaisuja ja ottamaan käyttöön uusia teknologioita.
Business Finlandin rahoittamassa tutkimushankkeessa tarkastelin innovaatioiden syntymistä hyvin erilaisista lähtökohdista. Ensimmäisessä tutkimuksessa¹ analysoitiin kansainvälisen kaupan kysyntäshokkien vaikutuksia suomalaisten teollisuusyritysten innovaatioihin. Toisessa² tutkittiin EU:n päästökaupan vaikutuksia energiaintensiivisten yritysten innovaatiotoimintaan.
Lähtökohdat olivat erilaiset, mutta tulokset osoittivat samaan suuntaan.
Vientimarkkinoiden kysynnän kasvu lisäsi yritysten patentointia ja uusien tuotteiden kehittämistä. Päästökauppa puolestaan lisäsi sekä prosessi- että tuoteinnovaatioita ja samalla paransi yritysten energiatehokkuutta.
Mielenkiintoista oli, että kummassakin tutkimuksessa innovaatioiden lisääntyminen näkyi ennen kaikkea innovaatioiden tuotoksissa eikä yritysten t&k-panoksien lisääntymisessä. Yritykset kehittivät uusia tuotteita, uusia tuotantomenetelmiä ja tehokkaampia toimintatapoja ilman merkittävää muutosta t&k-panoksissa. Tämä voi kertoa siitä, että yritykset ovat pystyneet hyödyntämään omia innovaatioresurssejaan tehokkaasti.
Liian usein julkisessa keskustelussa innovaatiot samaistetaan t&k-investointeihin. Tällöin helposti unohdetaan, että yritykset voivat uudistua myös ottamalla käyttöön uusia teknologioita, kehittämällä tuotantoprosessejaan, parantamalla tuotteitaan tai hyödyntämällä olemassa olevaa tietoa uudella tavalla. Kaikki innovaatiot eivät synny tutkimuslaboratorioissa.
Tulos muistuttaa siitä, että innovaatioita ei pitäisi arvioida yksinomaan tutkimus- ja kehitysmenojen perusteella. T&k-panostukset ovat keskeinen osa innovaatiojärjestelmää, mutta ne eivät yksin kerro, kuinka tehokkaasti uutta tietoa ja osaamista hyödynnetään käytännössä.
Tutkimusteni perusteella innovaatioiden taustalla näyttäisi olevan yhteinen nimittäjä: yritysten toimintaympäristö muuttuu tavalla, joka pakottaa tai kannustaa yrityksiä etsimään uusia ratkaisuja.
Vientikysynnän kasvu avaa uusia markkinoita mutta toisaalta lisää kilpailua. Yritysten on erottauduttava kilpailijoistaan ja vastattava asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin. Päästökauppa puolestaan luo taloudellisen kannustimen kehittää energiatehokkaampia tuotantotapoja ja ottaa käyttöön uusia teknologioita. Molemmissa tapauksissa yrityksillä syntyy kannustin uudistua.
Tämä ei vähennä t&k-politiikan merkitystä. Päinvastoin. Tutkimus- ja kehitystoiminta luo yrityksille kyvykkyyksiä innovoida. Samalla tarvitaan toimintaympäristö, joka kannustaa hyödyntämään näitä kyvykkyyksiä.
Juuri tästä syystä innovaatiopolitiikkaa ei pitäisi tarkastella irrallaan muusta talouspolitiikasta.
Kun keskustelemme innovaatioista, puhumme yleensä tutkimuspolitiikasta. Todellisuudessa innovaatioihin vaikuttavat myös kauppapolitiikka, kilpailupolitiikka, ilmastopolitiikka ja sääntely. Ne kaikki muokkaavat yritysten kannustimia investoida uusiin ratkaisuihin ja uudistaa toimintaansa.
Suomen pitkän aikavälin kasvun kannalta kysymys ei ole siitä, valitaanko t&k-politiikka vai muut politiikkatoimet. Tarvitsemme molempia. T&k-panostukset vahvistavat yritysten osaamista ja teknologisia valmiuksia. Kansainvälistyminen, kilpailu ja vihreä siirtymä puolestaan luovat kannustimia hyödyntää niitä.
Innovaatiot syntyvät harvoin yhdestä lähteestä. Ne syntyvät silloin, kun osaaminen ja kannustimet kohtaavat.
¹Maczulskij, T. (2026). Global demand, local ideas: the impact of trade shocks on firm innovation. ETLA working papers 134.
²Maczulskij, T. (2026). The effect of EU ETS on firm productivity and innovation-related activity. ETLA working papers 139.
