This paper studies how geoeconomic shocks affect bilateral trade, and what they imply for the position of a small open economy in global value chains. It combines monthly UN Comtrade imports at the 4-digit HS level for 2015–2024 with measures of import and export restrictions from the Global Trade Alert database and the country-level geopolitical risk index of Caldara and Iacoviello (2022). The estimation uses a two-stage structural gravity model: a first stage estimated by Poisson pseudo-maximum likelihood with reporter-partner-product, reporter-product-time and partner-product-time fixed effects, and a second stage relating the recovered multilateral resistance components to geopolitical risk.
Direct policy restrictions carry the larger effect: an additional import restriction is associated with roughly 16 percent lower bilateral trade and an additional export restriction with roughly 3 percent. Geopolitical risk in the partner country is associated with a more moderate reduction, and the association is about forty percent larger on the subsample of structurally vulnerable products, defined by concentrated sourcing, reliance on non-EU suppliers, and limited substitutability. Such products account for a stable 28–30 percent of Finland’s goods imports over the period.
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan, miten geoekonomiset sokit vaikuttavat kahdenväliseen kauppaan ja mitä vaikutuksia niillä on pienen avoimen talouden asemaan globaaleissa arvoketjuissa. Tutkimuksessa yhdistetään kuukausittaisia UN Comtrade -tuontitietoja HS4-tuotetasolla vuosilta 2015–2024 Global Trade Alert -tietokannan tuonti- ja vientirajoituksia kuvaaviin tietoihin sekä Caldaran ja Iacoviellon (2022) maakohtaiseen geopoliittisen riskin indeksiin. Estimoinnissa käytetään kaksivaiheista rakenteellista gravitaatiomallia. Ensimmäinen vaihe estimoidaan Poissonin pseudo-maximum likelihood -menetelmällä (PPML) käyttäen viejä–tuoja–tuote-, tuoja–tuote–aika- ja viejä–tuote–aika-kiinteitä vaikutuksia. Toisessa vaiheessa estimoidut multilateraalisen resistenssin komponentit yhdistetään geopoliittiseen riskiin.
Tulosten mukaan suorilla kauppapoliittisilla rajoituksilla on selvästi suurempi vaikutus kauppaan kuin yleisemmällä geopoliittisella riskillä. Yhden uuden tuontirajoituksen käyttöönotto on yhteydessä noin 16 prosenttia pienempään kahdenväliseen kauppaan ja uuden vientirajoituksen käyttöönotto noin 3 prosenttia pienempään kauppaan. Kauppakumppanin geopoliittisen riskin kasvu on yhteydessä maltillisempaan kaupan vähenemiseen. Yhteys on noin 40 prosenttia voimakkaampi rakenteellisesti haavoittuvien tuotteiden kohdalla. Näille tuotteille ovat ominaisia keskittyneet hankintalähteet, riippuvuus EU:n ulkopuolisista toimittajista ja rajalliset mahdollisuudet korvata tuontia vaihtoehtoisilla lähteillä. Haavoittuvien tuotteiden osuus Suomen tavaratuonnista pysyi vuosina 2015–2024 vakaasti noin 28–30 prosentissa.
