Aktiivisella ja henkilökohtaisella ohjauksella saataisiin matalasti koulutetut työntekijät osallistumaan tehokkaimmin aikuiskoulutukseen. Pelkkä yleinen tiedonjakaminen ei riitä muuttamaan koulutuskäyttäytymistä, ilmenee Etlan ja Laboren tänään julkaisemasta tutkimuksesta. Henkilökohtainen ohjaus lisäsi matalasti koulutettujen osallistumista toisen asteen koulutukseen noin 8 prosenttia. Matalasti koulutettujen aikuisten osallistuminen aikuiskoulutukseen on Suomessa vähäistä, vaikka työn murroksen riskit osuvat heihin voimakkaimmin.
Aikuiskoulutukseen osallistuminen on Suomessa voimakkaasti kasautunutta: eniten kouluttautuvat ne, joilla on jo entuudestaan korkea koulutustaso. Tämä on ollut merkittävä haaste koulutuspolitiikassa. Matalasti koulutettujen aikuisten osallistuminen koulutukseen on Suomessa vähäistä, vaikka työn murroksen riskit osuvat heihin voimakkaimmin.
Tuoreen tutkimuksen mukaan aktiivisella ja henkilökohtaisella ohjauksella saataisiin matalasti koulutetut työntekijät osallistumaan tehokkaimmin aikuiskoulutukseen. Etlan sekä Työn ja talous tutkimus LABOREn yhteisessä tutkimuksessa “Kannustaako koulutustiedon jakaminen kouluttautumaan? Kirjepostikokeilun ja hakevan toiminnan pilotin loppuraportti (Etla Raportti 174)” arvioitiin kahden erilaisen intervention, kirjepostin sekä henkilökohtaisen ohjauksen, vaikutuksia matalasti koulutettujen aikuisten hakeutumiselle aikuiskoulutukseen. Tutkimuksen on tilannut ja rahoittanut Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus Jotpa.
Pelkkä yleinen koulutustiedon jakaminen ei lisännyt koulutukseen osallistumista. Hakeva toiminta, jossa palveluntuottajat jalkautuivat pk-yrityksiin tarjoamaan räätälöityä neuvontaa, lisäsi matalasti koulutettujen osallistumista toisen asteen koulutukseen noin kahdeksan prosenttia.
– Pelkkä tiedon puute ei ole suurin kynnys kouluttautumiselle. Heikossa työmarkkina-asemassa olevien ryhmien tavoittaminen vaatii henkilökohtaista otetta ja jalkautumista sinne, missä työntekijät ovat. Vaikka hakeva toiminta on tutkimuksemme perusteella vaikuttavaa, on sen korkeita kustannuksia peilattava tarkasti saavutettuihin pitkän aikavälin hyötyihin, Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen huomauttaa.
Henkilökohtainen ohjaus on selvästi yleistä tiedonvälitystä kalliimpi toimenpide. Yhden uuden opiskelijan saaminen koulutuksen pariin maksoi lyhyellä aikavälillä noin 6 200 euroa.
Nyt toteutettu Etlan ja Laboren kokeilu on yrityslähtöinen ja jatkossa tulisikin selvittää keinoja tavoittaa henkilöt, joita malli ei nyt tavoita, kuten työttömät ja työvoiman ulkopuolella olevat.
Suomessa tulisi myös jatkossa testata uusia palveluita kokeellisesti ennen laajempaa käyttöönottoa, jotta veronmaksajien varat kohdentuvat vaikuttaviin toimiin. Lisäksi hakeva toiminta tulisi kohdistaa erityisesti aloille ja ryhmille, joille koulutuksen hyödyt ovat suurimmat. Seurantaa tulisi myös jatkaa pidemmän aikaa, jotta voitaisiin nähdä, valmistuvatko henkilöt ja paraneeko heidän työmarkkina-asemansa.
