Maailmantalouden muutos kohti geotaloutta haastaa Pohjoismaiden pieniä avotalouksia. Pohjoismaiden talous nojaa vahvasti Eurooppaan, mutta maiden strategiset haavoittuvuudet piilevät suurvalloissa eli Yhdysvalloissa ja Kiinassa. Suomen osa- ja komponenttituonnin haavoittuvuudet liittyvät erityisesti Kiinaan, ilmenee tänään julkaistusta raportista. Kaikkein haavoittuvimpia kaupan häiriöille ovat Norja ja Tanska, kun taas Ruotsin ja Islannin kansainvälinen kauppa kestää iskuja paremmin.
Maailmantalous on siirtymässä kiihtyvällä tahdilla kohti geotalouden aikakautta, jolle tyypillisiä ovat lisääntyneet geopoliittiset jännitteet, tuontiriippuvuuksien vähentäminen sekä protektionismin kasvu. Muutos haastaa niin Suomen kuin muidenkin Pohjoismaiden pienet ja avoimet taloudet, joille kansainvälinen kauppa on elinehto.
Kaikkien Pohjoismaiden tuonti nojaa vahvasti Eurooppaan, mutta kriittisimmät haavoittuvuudet linkittyvät Euroopan ulkopuolelle eli Kiinaan ja Yhdysvaltoihin. Tämä ilmenee Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ja Statistics Denmarkin yhdessä toteuttamasta tutkimuksesta “The Value Chains of Nordics – Tracking Resilience and Vulnerabilities”.
Välituotteiden, eli hyödykkeiden, joita käytetään osana muiden hyödykkeiden valmistusta, tuonti muodostaa liki puolet Pohjoismaiden tavaratuonnista. Välituotteiden osuus on erityisen korkea Suomessa (57 %) ja pienin Tanskassa ja Islannissa (42 %).
Kaikkein alttiimpia kansainvälisen kaupan häiriöille ovat Norja ja Tanska, kun taas Ruotsin ja Islannin valmius vastata häiriöihin on vahvinta. Maantieteellisesti kriittisimmät haavoittuvuudet painottuvat eri tavoin. Tanskan ja Ruotsin haavoittuvimpien tuotteiden lähde on Yhdysvallat, kun taas sekä Suomen että Islannin riippuvuudet kohdistuvat Kiinaan. Norjan haavoittuvuudet ovat jakautuneet maailmanlaajuisesti laajimmalle alueelle.
– Kun kriisitilanteessa tuonti yhdeltä alueelta tai toimittajayritykseltä Suomeen katkeaa, uusia toimittajayrityksiä on vaikea löytää nopeasti. Voimakas riippuvuus yhdestä toimittajasta tai maasta on nykyisessä maailmantilanteessa turha riski, mikä korostaa tarvetta jatkuvalle arvoketjujen seurannalle, sanoo Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö.
Kuvio 1. Haavoittuvien tuotteiden osuus Pohjoismaiden osa- ja komponenttituonnista, % (2024)
Pohjoismaiden tärkeimpiä välituotteiden maahantuojia ovat suuryritykset eli vähintään 250 hengen yritykset – ja sama koskee myös vientiä. Suomessa ja Ruotsissa suurten yritysten rooli on erityisen korostunut, kun taas Islannissa ja Norjassa pienemmillä yrityksillä on suurempi painoarvo viennissä.
– Uhka kaupan esteiden lisääntymisestä on riski Pohjoismaiden vientikohteille Atlantin toisella puolella ja sen ulkopuolella. Uudessa geotaloudessa taloudellisia työkaluja käytetään myös ulkopoliittisten tavoitteiden saavuttamiseen. Tämä haastaa Pohjoismaiden perinteisen avoimen talousmallin, Jyrki Ali-Yrkkö toteaa.
Vihreään ja digitaalisen siirtymään liittyvät välttämättömät kriittiset raaka-aineet ovat niin ikään keskittyneet voimakkaasti, ja niiden hankinta riippuu suuresti Euroopan ulkopuolisista kumppaneista. Suomi ja Norja tukeutuvat näihin materiaaleihin eniten.
Kuvio 2: Mistä maista/alueilta haavoittuvia tuotteita tuodaan? % (2024)
