Palvelualat vauhtiin uusilla politiikkatoimilla: vahvistetaan investointiympäristöä, lisätään työvoiman liikkuvuutta ja hyödynnetään tekoälyä

Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan Suomen yksityiset palvelualat toimivat taloutemme selkärankana, mutta niiden tuottavuuskehitys laahaa kilpailijamaihin verrattuna. Palvelualat kärsivät vähäisestä pääomaintensiivisyydestä, tehottomasta työvoiman kohdentumisesta ja digitalisaation epätasaisesta hyödyntämisestä. Palveluiden tuonti ulkomailta kasvattaa työllisyyttä, mutta ei paranna yritysten tuottavuutta. Tuottavuuden nousu edellyttää kotimaisia investointeja, työvoiman liikkuvuutta sekä generatiivisen tekoälyn merkittävämpää hyödyntämistä.

Suomen palvelualojen tuottavuuskehitys heikentää jo taloutemme kasvupotentiaalia. Palvelut työllistävät suuren osan yksityisen sektorin työntekijöistä ja muodostavat yhä kasvavan osan viennistämme, mutta jäävät kansainvälisessä vertailussa jälkeen erityisesti työn tuottavuudessa ja pääoman käytössä työntekijää kohden.

Tänään julkaistut Etla-tutkimukset Productivity in the Finnish Service Industries: Capital Intensity, Labor Allocation, Digitalization, Offshoring and Generative AI (Etla Raportti 167) sekä Suomen yksityisen palvelusektorin kehityksen pullonkaulat (Etla Muistio 164) osoittavat, että suomalaiset palveluyritykset käyttävät työntekijää kohden vähemmän niin aineellista kuin aineetonta pääomaa keskeisiin kilpailijamaihin verrattuna. Työvoima ei myöskään kohdennu riittävästi korkean tuottavuuden aloille, mikä heikentää koko kansantalouden kasvupotentiaalia.

Digitalisaation hyödyntäminen liittyy korkeampaan tuottavuuteen ja parempiin taloudellisiin tuloksiin niissä yrityksissä, jotka ovat ottaneet käyttöön uusia teknologioita. Erot ovat kuitenkin epätasaisia eri alojen välillä. Pienemmät ja perinteiset, kotimarkkinoille keskittyneet toimijat jäävät useammin jälkeen digitaalisten teknologioiden hyödyntämisessä.

Laajimmin digitalisaatiota on otettu käyttöön informaatio-, viestintä- ja asiantuntija-alojen yrityksissä, kun taas kuljetus- ja varastointialalla sekä majoitus- ja ravitsemisalalla digitalisaatio on jäänyt alhaisemmaksi.

– Suomen palvelualoilla on paljon hyödyntämätöntä potentiaalia. Jos haluamme kuroa umpeen tuottavuuseroa kilpailijamaihin, tarvitaan pitkäjänteisiä panostuksia osaamiseen ja investointeihin. Digitalisaatio ja uudet teknologiat, kuten generatiivinen tekoäly, voivat tarjota uusia kasvun mahdollisuuksia, mutta hyödyt eivät toteudu itsestään. Nopea käyttöönotto edellyttää panostuksia osaamiseen koko työvoiman tasolla sekä investointeja dataan, infrastruktuuriin ja kyberturvallisuuteen, sanoo Etlatiedon tutkimuspäällikkö Natalia Kuosmanen.

Kasvuvauhtia uusilla politiikkatoimilla

Etla-tutkimus korostaa kolmea keskeistä toimenpidettä palvelualojen kasvun vauhdittamiseksi:

  • kotimaisen investointiympäristön vahvistaminen, erityisesti aineettoman pääoman osalta (ohjelmistot, data, osaaminen)
  • työmarkkinoiden liikkuvuuden ja osaamisen kohdentumisen parantaminen, jotta osaajat ohjautuvat korkean tuottavuuden tehtäviin
  • digitalisaation ja generatiivisen tekoälyn käyttöönoton tukeminen

Tutkijoiden mukaan näiden toimien avulla voidaan varmistaa, että palvelualat tukevat Suomen talouskasvun vahvistumista.

Nyt julkaistu tutkimus on osa Business Finlandin rahoittamaa Boosting productivity in services through digitalization”-hanketta.

 

Kuosmanen, Natalia – Kaitila, Ville – Kuusi, Tero – Kässi, Otto – Pajarinen, Mika – Maczulskij, Terhi: Productivity in the Finnish Service Industries: Capital Intensity, Labor Allocation, Digitalization, Offshoring and Generative AI (Etla Report 167)

Englanninkieliseen raporttiin perustuen on julkaistu myös suomenkielinen Etla Muistio 164: Suomen yksityisen palvelusektorin kehityksen pullonkaulat.