Suomen kilpailukyky on palannut taaksepäin koronapandemiaa edeltävälle tasolleen. IMD:n kansainvälisessä kilpailukykymittauksessa Suomen sijoitus on tänä vuonna 14. Parannusta viime vuoteen on tullut yhden pykälän verran, mutta monissa muuttujissa näkyy Suomen viime vuosien heikko talouskehitys. Osa muuttujista on suhdanneluonteisia, mutta joukossa on myös huolestuttavaa rakenteellista heikkenemistä muun muassa koulutuksessa, arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos.
Suomi on parantanut tänä vuonna yhden pykälän verran sijoitustaan kilpailukykyä mittaavassa 69 maan kansainvälisessä vertailussa. Sveitsiläisen IMD:n (Institute for Management Development) kilpailukykyvertailussa Suomen sijoitus oli tänä vuonna 14., kun viime vuonna olimme sijalla 15. Suomen sijoitus vertailussa on nyt palautunut koronapandemiaa edeltävälle tasolleen, kun vuosina 2021–2023 Suomi oli jo kivunnut sijoille 8–11.
Vertailun kärkisijat menivät tänäkin vuonna pienille kansantalouksille. Sveitsi ponnisti takaisin kärkeen ja seuraavia sijoja pitävät Singapore, Hongkong ja Tanska. Yhdysvallat on juuri Suomen edellä sijalla 13, Ruotsi sijalla 8 ja Kiina Suomen takana sijalla 16. Yhdistyneet arabiemiraatit ja Taiwan kirivät nyt Irlannin ja Ruotsin ohitse.
Viime vuodesta Suomen sijoitus parani kansanvälisissä investoinneissa, hintakehityksessä sekä yrityslainsäädännössä. Eniten sijoitus heikkeni työllisyyden osalta.
─ Parin viime vuoden huono talouskehitys näkyy monissa vertailun muuttujissa, sillä osa niistä on suhdanneluonteisia. Mutta joukossa on myös huolestuttavaa rakenteellista heikkenemistä muun muassa teknologisessa infrassa sekä koulutuksessa. Näiden talouskasvua heikentävä vaikutus näkyy vasta viipeellä, huomauttaa Etlan tutkija Ville Kaitila.
Kaitilan mukaan myös veropolitiikassa Suomen sijoitus on valunut jatkuvasti heikommaksi.
IMD:n kokonaisindeksi jakautuu neljään kokonaisuuteen ja ne kukin edelleen viiteen alakohtaan. Neljä pääkokonaisuutta ovat taloudellinen menestys, julkisen hallinnon tehokkuus, yritysten suorituskyky sekä infrastruktuuri.
Suomi pärjää edelleen heikoimmin taloudellisessa menestyksessä, joskin sijoitus parani hieman viime vuodesta (nyt sijalla 46). Suomen sijoitusta latisti heikko taloustilanne. Taloutta ovat painaneet erityisesti korkotason nousun vaikutus investointeihin ja kulutukseen sekä Venäjän hyökkäyssodan vaikutus tavara- ja palveluvientiin.
Suomen sijoitus parani niin julkisen hallinnon tehokkuudessa kuin yritysten suorituskyvyssä. Julkisen talouden osalta sijoitusta kuitenkin painavat korkea verotus, budjettialijäämä sekä velkaantuminen. Julkisen sektorin menot oli vertailun ainoa muuttuja, jossa Suomi jäi koko 69 maan vertailuporukan jumbosijalle. Yritysten suorituskyvyssä Suomen sijoitus parani pari pykälää, mutta se olikin heikentynyt viime vuonna rutkasti.
Infrastruktuuri on yksi Suomen vahvuuksista ja tänä vuonna siinä vertailussa sijoitumme sijalle 6.
─ Suomi onnistui tänä vuonna petraamaan viime vuodesta hieman jokaisella osa-alueella, mutta silti häviämme muille Pohjoismaille lähes kaikissa indeksin pääkategorioissa. Ainoastaan infran osalta päihitimme Norjan. Suhdanneluontoisten tekijöiden odotetaan kuitenkin hiljalleen alkavan parantua, mikä voisi tukea Suomen kilpailukykyä ja sijoittumista tässäkin mittauksessa lähivuosina, toteaa Etlan Ville Kaitila.
IMD:n yhteistyökumppani Suomessa on Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla.
IMD:n kilpailukykyindeksi analysoi sitä, ”miten maat ja yritykset kokonaisuutena hyödyntävät kykyjään vaurauden tai voittojen saavuttamiseksi”. Indeksi on pysynyt samankaltaisena vuodesta 2001, joskin käytetyt muuttujat vaihtuvat välillä jonkin verran. Kokonaisindeksi lasketaan 170 tilasto- ja muista sekundaarilähteistä saadun ”kovan” muuttujan sekä 92 yritysjohtajille ja muille vaikuttajille suunnatulla kyselyllä hankitun ”pehmeän” muuttujan vakioituna ja painotettuna summana. Kysely tehdään internetissä siten, että vastaajat ottavat kantaa väittämiin 6-portaisella asteikolla. Lisäksi kerätään tietoa 80 taustamuuttujasta. Pehmeiden muuttujien painoarvo on noin yksi kolmasosa. IMD:n kevättalvella 2025 toteutettuun kyselyyn vastasi eri maissa yhteensä 6 162 henkilöä. Kukin henkilö vastaa kyselyyn oleskelumaataan koskien.
Liite 1: Kaitila, Ville: Muistio IMD:n 2025 World Competitiveness Ranking -julkaisusta. 30.6.2025.
Maiden lukumäärä ja Suomen sijoitus IMD:n kilpailukykyvertailussa
Suomen sijoitukset IMD:n kilpailukykyvertailussa 2025 ja sijoitus vuonna 2024
