Tässä raportissa tarkastellaan yritysten aineettomien investointien ja rahoitusrajoitteiden yhteyksiä neljällä toisiaan täydentävällä kyselyaineistolla. Kansallisina aineistoina käytetään Pk-yritysbarometria (syksy 2018 – kevät 2026) ja Tesin Kasvuyrityspulssia (2024–2025) sekä kansainvälisinä Euroopan keskuspankin SAFE-kyselyä (2015–2025) ja Euroopan investointipankin EIBIS-kyselyä (2016–2025).
Kaikissa neljässä aineistossa havaitaan sama perustulos: aineettomiin investointeihin – erityisesti tutkimus- ja kehitystoimintaan sekä innovointiin – panostavat yritykset kohtaavat rahoitusrajoitteita muita yrityksiä todennäköisemmin. Kotimaisissa aineistoissa rahoitusrajoitteiden yleisyys on lisääntynyt selvästi vuoden 2022 jälkeen.
Kansainväliset vertailut osoittavat, että Suomessa toimivien yritysten aiempi etumatka rahoituksen saatavuudessa suhteessa muihin EU-maihin on kaventunut tarkastelujakson lopulla, ja Ruotsiin verrattuna asetelma on kääntynyt Suomelle epäedulliseksi – korostetusti juuri aineettomia investointeja tekevillä ja innovoivilla yrityksillä.
Tulokset ovat sopusoinnussa sen kansainvälisen kirjallisuuden kanssa, jonka mukaan aineeton pääoma soveltuu huonosti vakuudeksi ja on siksi erityisen altis rahoitusmarkkinoiden kitkoille. Talouden uudistumisen näkökulmasta rahoitusjärjestelmää tulisi kehittää suuntaan, joka tukee nykyistä paremmin aineettomiin investointeihin perustuvaa kasvua.
This report examines the links between firms’ intangible investments and financing constraints using four complementary surveys: the Finnish SME Barometer (autumn 2018 – spring 2026), the Finnish Industry Investment’s (Tesi’s) Growth Company Pulse (2024–2025), the ECB’s SAFE survey (2015–2025), and the EIB Investment Survey, EIBIS (2016–2025).
Analyses across the four surveys yield the same basic result: firms investing in intangibles – especially in R&D and innovative activity – are more likely than other firms to face financing constraints. In the Finnish data, financing constraints have become more common since 2022.
International comparisons show that the earlier edge of firms operating in Finland in access to finance relative to other EU countries has narrowed, and relative to Sweden the position has turned unfavourable – most markedly for firms investing in intangibles and engaged in innovative activity.
The results are consistent with the finding in literature that intangible capital serves poorly as collateral and is therefore particularly exposed to financial market frictions. From the perspective of economic renewal, the financial system should be developed in a direction that better supports intangibles-based growth.
