Lääkeala on kokoonsa nähden merkittävä toimiala Suomessa. Vaikka ala työllistää alle prosentin yrityssektorin työvoimasta, se tuottaa lähes kymmenen prosenttia yrityssektorin liikevoitoista. Lääkealan työn tuottavuus on myös yli kaksinkertainen yrityssektorin keskiarvoon verrattuna, ilmenee tuoreesta Etla-tutkimuksesta. Lääkealan vienti on kuitenkin keskittynyt voimakkaasti yhteen tuoteryhmään, alkaloidipohjaisiin lääkkeisiin, ja t&k-investoinnit jäävät Suomessa selvästi Ruotsia ja Tanskaa alemmalle tasolle. Tutkimus- ja kehitysinvestointien vahvistamiselle on Suomessa kasvunvaraa.
Lääkeala Suomessa on paitsi korkean teknologian ja osaamisen toimiala, myös kokoonsa nähden taloudellisesti merkittävä toimiala. Ala työllistää alle prosentin yrityssektorin työvoimasta, mutta tuottaa lähes kymmenen prosenttia yrityssektorin liikevoitoista. Myös työn tuottavuus lääkealalla on yli kaksinkertainen yrityssektorin keskiarvoon verrattuna.
Lääkealan ajantasainen tilannekuva on selvitetty tuoreessa Etlan tutkimuksessa Suomen lääkeala: rakenne, kehitys ja taloudellinen merkitys (Etla Raportti 182). Tutkimuksen on rahoittanut Lääketeollisuus ry.
– Yritysten määrällä ja työllisyydellä mitattuna lääkeala on Suomessa melko pieni toimiala, mutta sillä on kokoaan suurempi merkitys kansantaloudelle. Sillä on myös keskeinen rooli tutkimus- ja kehittämistoiminnan ja huoltovarmuuden näkökulmista. Korkea osaamistaso, vahva kansainvälisyys ja vakiintuneet kumppanuudet globaalien lääkeyhtiöiden kanssa luovat hyvän perustan alan kasvulle myös tulevaisuudessa, toteaa Etlan tutkimuspäällikkö, MMT Natalia Kuosmanen.
Suomen lääkeala on myös poikkeuksellisen osaamisintensiivinen. Yli kolmanneksella henkilöstöstä on ylempi korkeakoulututkinto, mikä on yli kolminkertainen osuus yrityssektorin keskiarvoon nähden.
Lääkealan vienti on Kuosmasen mukaan keskittynyt voimakkaasti yhteen tuoteryhmään, mikä lisää alan haavoittuvuutta. Viime vuosina lääkealan vienti Suomesta on kasvanut erityisesti Tullin tilastoissa alkaloidipohjaisiksi lääkkeiksi luokitellun tuoteryhmän vetämänä. Alkaloidipohjaisia lääkkeitä voidaan käyttää esimerkiksi kivunhoidossa, mutta tutkimuksessa käytetystä Tullin aineistosta ei käy ilmi, mitä yksittäisiä lääkkeitä Suomen vientiin kuuluu.
Vuonna 2025 alkaloidipohjaisten lääkkeiden vienti laski 1,5 miljardiin euroon, mutta vastasi edelleen yli 75 prosenttia lääkealan tavaraviennistä. Toiseksi suurimman ryhmän, haavalaastarien ja vastaavien tuotteiden, osuus oli noin 10 prosenttia.
Vuosina 2008–2019 Suomen lääkealan reaalinen arvonlisäys kasvoi 60 prosenttia samaan aikaan, kun koko yrityssektorin arvonlisäys laski. Myönteisestä kehityksestä huolimatta työn tuottavuus alalla on viime vuosina heikentynyt samalla, kun alan työllisyys on nopeasti kasvanut.
– Tähän on syytä kiinnittää huomiota. Jos työllisyys kasvaa jatkossakin arvonlisäystä nopeammin, voi tuottavuusetu suhteessa muihin toimialoihin kaventua. Lisäksi lääkealan kasvu on painottunut viime vuosina ennen kaikkea olemassa olevien yritysten laajentumiseen, Natalia Kuosmanen huomauttaa.
Pitkällä aikavälillä Suomi on vielä pysynyt mukana globaalin lääketeollisuuden kasvussa, vaikka suhteellinen osuus onkin viime vuosina hieman pienentynyt.
– Keskittymisen riskiä voitaisiin torjua satsaamalla tuotevalikoimaa monipuolistavaan tutkimukseen ja kehitykseen sekä vahvistamalla alan innovaatioekosysteemiä. Ylipäätään tutkimus- ja kehitysinvestointien vahvistamiselle on Suomessa huomattava kasvunvara. Nykyisellään t&k-investointien taso jää selvästi verrokkimaita alemmalle tasolle, Etlan Kuosmanen arvioi.
