This paper studies the productivity effects of intangible assets using 9th vintage of the CompNet dataset. Descriptive work shows that there is dispersion in usage of intangibles; some firms invest heavily into intangible assets and many firms do not invest at all. In addition, preliminary evidence, using the joint distributions provided by CompNet, implies that intangible assets increase the productivity of the firms that already belong to the 90th productivity percentile. Furthermore, I estimate the output elasticity of intangible assets by a Cobb Douglas production function using data at the 2-digit industry (NACE rev 2) level of aggregation and find output elasticity of intangibles to be approximately between 0.08–0.10.
A special emphasis is placed on development of intangibles in Finland. I find that concentration in intangibles, measured by the Herfindahl-Hirschman index, has increased in the past few years and that intangible assets are concentrated in ICT and manufacturing macro-sectors. In addition, I estimate a Cobb Douglas production function using only data from Finland and find that while output elasticity on intangible assets is approximately 0.05, the coefficient is not statistically significant, and hence, the evidence is inconclusive.
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan aineettoman pääoman vaikutuksia yritysten arvonlisään käyttäen yritystason aineistosta mikroaggregoitua CompNet-tietokantaa NACE rev. 2 toimialatasolla. Kuvailevan analyysin avulla havaitaan, että aineettoman pääoman käytössä on merkittävää hajontaa yritysten ja toimialojen välillä. Tuottavuusvaikutukset aineettoman pääoman käytössä näyttäisivät olevan suurimpia yrityksille, jotka kuuluvat jo valmiiksi tuottavimpaan 10-prosenttiin, eikä aineettoman pääoman käyttö näyttäisi lisäävän tuottavuutta huonoimpaan 10-prosenttiin kuuluvien yritysten joukossa.
Regressioanalyysin avulla estimoin Cobb-Douglas -tuotantofunktion kiinteiden vaikutusten mallilla, joka tuottaa estimaatiksi aineettoman pääoman joustolle (output elasticity) noin 0,09. Analysoin CompNet-aineiston avulla myös, miten aineeton pääoma näkyy Suomessa. Suomessa konsentraatio aineettoman pääoman käytössä on viime vuosina hieman kasvanut, ja lisäksi Cobb-Douglas -tuotantofunktion estimaatti aineettomalle pääomalle on matalampi, joskaan ei tilastollisesti merkitsevä 5-prosentin tasolla. Regressioanalyysin tulosten tulkinnassa tulee kuitenkin olla varovainen, sillä toimialatasolla tehdyn analyysin tulokset ovat herkkiä endogeenisuudelle, eikä mallin avulla voi erottaa, parantavatko investoinnit aineettomaan pääomaan tuottavuutta vai lisääkö parantunut tuottavuus investointeja aineettomaan pääomaan.
