This study examines the short-term impact of generative artificial intelligence (GAI) on employment and wages using data covering all wage earners from Finland. Employing a synthetic difference-in-differences approach, we analyze how the launch of ChatGPT affected occupations with varying levels of exposure to GAI.
Our findings reveal that wages increased more in highly GAI-exposed occupations compared to less exposed ones following ChatGPT’s introduction. However, we do not observe statistically significant changes in employment levels between more and less exposed occupations. Additional analyses comparing more- and less-exposed occupations within specific occupational groups yield qualitatively similar results. These findings contrast with some previous studies on online labor markets but align more closely with research using nationally representative data.
The positive wage effect observed in AI-exposed occupations could indicate that GAI is primarily enhancing rather than replacing human labor. The lack of significant employment effects might suggest that the impact of GAI on job creation or destruction may take longer to materialize or might be offset by other factors in the labor market.
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan generatiivisen tekoälyn lyhyen aikavälin vaikutuksia työllisyyteen ja palkkoihin käyttäen tulorekisteriä. Käytämme synteettistä erot-erotuksissa-menetelmää ja analysoimme, miten ChatGPT:n lanseeraus vaikutti ammatteihin, joissa altistuminen tekoälylle vaihteli.
Tuloksemme osoittavat, että palkat nousivat enemmän erittäin altistuneissa ammateissa verrattuna vähemmän altistuneisiin ammatteihin ChatGPT:n julkistamisen (marraskuussa 2022) ja sitä seuranneen generatiivisen tekoälyn laajemman käyttöönoton jälkeen. Emme kuitenkaan havaitse tilastollisesti merkitseviä muutoksia työllisyysasteessa enemmän ja vähemmän altistuneiden ammattien välillä. Lisäanalyysit, joissa vertaillaan enemmän ja vähemmän altistuvia ammatteja ammattiryhmien sisällä, tuottavat laadullisesti samankaltaisia tuloksia. Nämä havainnot ovat ristiriidassa aiempien alustataloustyömarkkinoita koskevien tutkimusten kanssa, mutta vastaavat paremmin tuloksia tutkimuksista, joissa käytetään kansallisesti edustavia tilastoja.
Tekoälylle alttiissa ammateissa havaittu positiivinen palkkavaikutus voi osoittaa, että generatiivinen tekoäly ensisijaisesti täydentää eikä korvaa ihmistyövoimaa. Merkittävien työllisyysvaikutusten puuttuminen saattaa kuitenkin viitata siihen, että tekoälyn vaikutus työpaikkojen luomiseen ja tuhoutumiseen voi näkyä tarkasteluikkunaa pidemmällä viiveellä tai että muut työn kysyntään vaikuttavat tekijät voivat kumota generatiivisen tekoälyn käyttöönottoon liittyvän vaikutuksen.
