The Design of R&D Tax Incentive Schemes and Firm Innovation

Koski HeliFornaro Paolo

Abstract

Research and development (R&D) tax credits are widely employed among the OECD countries to promote business sector investments in innovation. The implementation of R&D tax credit schemes, however, varies across countries. The empirical research on the effectiveness of R&D tax incentives suggests that the strength of company responses (in R&D expenditures) to more generous tax incentives substantially differ across countries. We use data from 25 OECD countries, collected from 2010 to 2018, to explore the relationship between a set of R&D tax scheme features and innovation performance. Our estimation results show that the business sector R&D expenditure is higher among those countries that have implemented either an R&D tax credit scheme with an incremental deduction basis or a hybrid scheme with both volume-based and incremental tax relief components. The input additionality is highest when the R&D tax incentives are based on the incremental deduction. Further, the hybrid tax credit scheme positively relates to innovation output. The business sector R&D investment are higher in the countries with an R&D tax credit scheme that provides favorable treatment for SMEs or option to carry forward unclaimed R&D tax credits.

T&k-verokannustinmallin ominaisuudet ja yritysten innovaatiotoiminta

Tiivistelmä

T&k-verotukia käytetään OECD-maissa laajalti lisäämään yritysten kannustimia investoida tutkimus- ja kehitystoimintaan. T&k-verohuojennusjärjestelmissä on kuitenkin suuria maakohtaisia eroja verotuen asteen ja verotukimallien ominaisuuksien suhteen. Aiempi tutkimus t&k-verokannustimien vaikuttavuudesta viittaa siihen, että se, miten yritysten t&k-investoinnit reagoivat anteliaampiin verokannustimiin, vaihtelee huomattavasti maittain. T&k-verotukimallien ominaisuuksien vaikuttavuudesta on kuitenkin saatavilla varsin vähän tutkimustietoa.

Kokosimme tietoja OECD-maiden t&k-verotukikäytännöistä ja analysoimme niiden yhteyttä yrityssektorin t&k-investointeihin ja patentointiin vuosina 2000–2018. Aineistoanalyysimme osoittaa, että yrityssektorin t&k-panostukset ovat suuremmat maissa, joissa vähennysperuste on ollut inkrementaalinen eli yrityksen t&k-menojen lisäykseen perustuva tai hybridimalli perustuen osin yrityksen t&k-menojen kokonaisvolyymiin ja osin niiden lisäykseen. Panosadditionaliteetti on suurin hybridiverohuojennusmallia käyttävissä maissa. Hybridimallin käyttö liittyy myös positiivisesti innovaatiotuotokseen. Maissa, joissa on otettu käyttöön erityisesti pk-yrityksiä suosivia t&k-verohelpotuskäytäntöjä, yrityssektorin innovaatiopanostukset ovat selvästi korkeammat, ja niissä on tuotettu myös enemmän patentoitavia innovaatiota. Lisäksi yrityssektori investoi enemmän t&k:hon maissa, joissa käyttämättä jäänyt verovähennys voidaan siirtää myöhemmille vuosille.

Julkaisun tietoja

Tuloksia tutkimuksesta
T&k-verohuojennusten vaikutus yritysten t&k-panostuksiin ja innovaatioihin
Tutkimusryhmä
Kasvu, kansainvälinen kauppa ja kilpailu
Sarja
ETLA Raportit - Reports 123
Päiväys
19.01.2022
Avainsanat
T&k-verokannustimet, T&k-investoinnit, Innovaatiopolitiikka, Patentit
Keywords
R&D tax incentives, R&D investments, Innovation policy, Patents
ISSN
2323-2447, 2323-2455 (Pdf)
JEL
K34, L5, O3, O31
Sivuja
26
Kieli
Englanti