Pienituloisten perheiden ylioppilaat välttävät riskiä pääsykokeita painottavissa opiskelijavalinnoissa

Laukkonen Marja-Lisa

Korkeakoulujen on tarkoitus luopua pitkäkestoista valmentautumista vaativista pääsykokeista vuoteen 2018 mennessä. Uudistuksen tavoite on nopeuttaa uusien ylioppilaiden siirtymistä korkeakouluopintoihin. Vaihtoehtona pääsykokeille on esitetty ylioppilastutkinnon tuloksiin perustuvia valintoja, mutta julkisessa keskustelussa ehdotus on kohdannut paljon vastustusta. Huolta ovat herättäneet muun muassa lukioiden väliset erot kertauskurssitarjonnassa ja se, että pojat suoriutuvat ylioppilaskirjoituksissa tyttöjä heikommin.

Toisaalta myös nykyinen opiskelijavalintajärjestelmä on ongelmallinen juuri tasa-arvonäkökulmasta. Kaikilla hakijoilla ei ole yhtäläisiä mahdollisuuksia osallistua maksullisille valmennuskursseille tai viettää välivuosia pääsykokeisiin valmistautuen. Pienituloisen perheen nuori voi siksi jättää joko kokonaan hakematta korkeakouluun tai jättää hakematta sellaisiin kohteisiin, joista olisi aidosti kiinnostunut, mutta joihin on vaikeaa tulla valituksi. Hakupäätökset voivat osaltaan vaikuttaa nuorten uravaihtoehtoihin sekä odotettavissa oleviin tuloihin. Tämä eriarvoisuuden näkökulma on kuitenkin jäänyt julkisessa keskustelussa taka-alalle.

Tässä muistiossa selvitän perheen tulotason yhteyttä vastavalmistuneiden ylioppilaiden tekemiin korkeakouluhakupäätöksiin. Vertailen ylioppilaskirjoitusten äidinkielen kokeessa yhtä hyvin suoriutuneiden, mutta eri tuloluokista lähtöisin olevien nuorten valintoja keskenään. Tulokset osoittavat, että pienituloisten perheiden ylioppilaat hakevat vähemmän yliopistoihin kuin ylioppilaat suurituloisista perheistä. Lisäksi pienituloisten perheiden ylioppilaat kohdistavat hakemuksensa varmemman sisäänpääsyn kohteisiin kuin suurituloisten perheiden ylioppilaat.

Parental income and application decisions in post-secondary education

Abstract:
In 2018, the higher education institutions should no longer use entrance examinations that require extensive preparation and, instead, evaluate prospective students by their general upper secondary school (i.e. high school) matriculation examination grades. While the aim of the reform is to speed up the transition of students from secondary to post-secondary education, there are concerns that the reform increases inequalities between girls and boys and between students from different high schools.

On the other hand, the current student admission processes may also generate inequalities between high school students from high- and low-income families. Not all students have resources to take preparation courses or cover the costs of spending gap years to prepare for the exam. Consequently, students from low-income families may either choose not to apply to higher education or end up choosing less selective programs. These application decisions may later affect career opportunities and earnings prospects. However, this aspect of student selections processes has gained less attention in the public debate.

In this brief, I document differences in the application behaviors between newly graduated high school students from different family income groups. The findings show that students who have performed equally well on the Finnish language test in the national matriculation examination, but come from low-income families are less likely to apply to universities and choose less selective programs than their peers from high-income families.

Julkaisun tietoja

Sarja
ETLA Muistio - ETLA Brief 62
Päiväys
01.02.2018
ISSN
2323-2463
Sivuja
6
Painoversion saatavuus
Saatavilla
Kieli
suomi