Uusyrittäjien kasvuhakuisuus

KTM Julkaisuja 29/2006

Avainsanat:kasvu, yrittäjyys, yritykset, yrityspolitiikka

Tämä raportti luotaa kasvuyrittäjyyttä ja sen edistämistä osana yrittäjyyden politiikkaohjelman tutkimustyötä. Raportissa keskitytään vasta toimintansa aloittaneiden yrittäjien ja heidän yritysten kasvuaikomuksiin ja -odotuksiin. Hankkeessa laadittiin laaja kyselytutkimus hyödyntäen mm. Tilastokeskuksen Aloittaneet ja lopettaneet yritykset tilastoa. Huomio kiinnittyi uusyrittäjyyden määrään ja kasvuhakuisuuteen, kasvuyrittäjien ja -yritysten ominaispiirteisiin, liiketoimintaympäristön kasvutekijöihin sekä yrityspolitiikan kehittämisehdotuksiin.

Kasvuyrittäjät ovat todennäköisemmin miehiä, hyvin koulutettuja, teknillisen alan tutkinnon suorittaneita ja ansiotyössä ennen yrittäjyyttä olleita. Aiempi työ-, johtamis- ja yrittäjyyskokemus on yhteydessä kasvuyrittäjyyteen. Kasvuyrittäjät ovat muita
riskihakuisempia, mahdollisuus vaurastuminen on tärkeä motiivi ja usein hyödynnetään uutta liiketoimintamahdollisuutta. Kasvuyrittäjillä
on keskimäärin korkeampi aiempi tulotaso ja enemmän nettovarallisuutta.

Kasvuhakuisia yrityksiä oli suhteellisesti eniten tietointensiivisissä liike-elämän palveluissa. Korkeamman teknologian teollisuuden osuus oli yllättävän pieni. Kasvuyritykset ovat todennäköisimmin osakeyhtiömuotoisia, ja ne ovat jo lähtökohtaisesti suurempia: niillä on suurempi alkupääoma, useampia perustajia ja ne työllistävät jo alkuvaiheessa useampia henkilöitä. Ne harjoittavat
muita useammin innovaatiotoimintaa, niillä on useammin halussaan aineettomia oikeuksia, ja ne ovat todennäköisemmin
tekemässä tuote- tai prosessi-innovaatioita. Kasvuyritykset ovat todennäköisemmin suuntautuneet yritystenvälisille markkinoille, niillä on useampia ja useamman tyyppisiä yhteistyösuhteita ja ne tavoittelevat maantieteellisen markkina-alueensa laajentamista.

Uusia aktiivisia politiikkatoimenpiteitä suunniteltaessa tulisi pohtia, miten vaikuttaa uusien kasvuhakuisten määrän ja kasvuhakuisuuden asteen lisäämiseen. Tehtävä on haastava, koska silloin halutaan vaikuttaa tyypillisesti jo valmiiksi taloudellisesti ja todennäköisesti muutoinkin hyvin menestyvään ryhmään. Ottaen huomioon kasvuhakuisten profiilin, kasvuyrittäjyyttä edistettäessä kyse ei ensisijaisesti ole starttirahan tyyppisistä porkkanoista, vaan pikemminkin suurisuuntaisten ja -riskisten liiketoimintasuunnitelmien rahoitusmahdollisuuksista, näiden suunnitelmien onnistuessa koituvasta taloudellisesta hyödystä sekä innovaatioympäristön toimivuudesta nimenomaan aloittelevan ja (vielä) pienen yrityksen näkökulmasta.

Hyvin kasvuhakuinen yrittäjyys on mahdollista ja kannattavaa vain, mikäli niin panos- kuin tuotosmarkkinat toimivat ja reagoivat tapahtuviin muutoksiin. Hyvän idean on saatava taakseen tarvittava rahoitus, osaavat tekijät ja muut tarvittavat voimavarat; kun uuteen ideaan perustuvaa tuotetta tai palvelua tarjotaan markkinoilla, sille on löydyttävä todellista kysyntää. Jatkossa tulisikin edesauttaa panos- kuin tuotosmarkkinoiden ”reaktiivisuutta” niin, että molemmat reagoisivat mahdollisimman voimakkaasti
ja nopeasti kaupallistettaviin hyviin ideoihin.

Pitkän aikavälin talouskasvun kannalta on eduksi, jos nykyistä suurempi osa lahjakkaimmista ja kyvykkäimmistä suomalaisista valikoituisi yrittäjämäiseen toimintaan, jossa tuote- ja kehitystoiminnan tuloksia käännetään kaupallisiksi menestyksiksi. Kasvuyrittäjiä tarvitaan, koska teknologian kaupallinen soveltaminen on vähintäänkin yhtä vaativaa kuin sen kehittäminen. Ilman käytännön sovellusta teknologian vaikutukset jäävät vähäisiksi.

Ei saatavissa ETLAsta

Julkaisun tietoja

Päiväys
2006
Sivuja
92
Painoversion saatavuus
Kieli
Suomi