Tässä muistiossa kuvataan Venäjän merkitystä Suomen taloudelle. Kauppavirtojen lisäksi tarkastelemme Venäjällä toimivien suomalaisten tytäryhtiöiden toiminnan laajuutta ja vastaavasti Suomessa toimivia venäläisyritysten tytäryhtiöitä. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Suomen ja Venäjän väliset liiketoimintaa koskevat yhteydet nähtiin suurena mahdollisuutena. Kasvavan kaupan lisäksi Venäjä nähtiin myös houkuttelevana investointikohteena. 2010-luvulla sekä kauppa että molempien maiden yritysten toiminta rajan yli on alkanut vähentyä pakotteiden ja ruplan heikentymisen myötä. Yhteydet olivat jo Ukrainan sotaan mennessä ehtineet vähentyä niin paljon, että uusien pakotteiden myötä edelleen vähenevät yhteydet eivät ole suistamassa Suomea taloudelliseen kriisiin. Taantumaskenaario edellyttäisi sodan eskaloitumista, energiakriisin syvenemistä ja muita nykyistä laaja-alaisempia tekijöitä. Kasvun hidastumiselta ja inflaation kiihtymiseltä ei kuitenkaan voi välttyä.
This Policy Brief analyses the importance of Russia on the Finnish economy. We scrutinize both the trade relations and the presence of Finnish firms in Russia and that of Russian firms in Finland. We will show how Russia was seen as a large opportunity for the Finnish economy in the first two decades after the collapse of Soviet Union. During the 2010s, relations have, however, weakened, due to economic sanctions and the devaluation of ruble. The relations reached such low levels by the new war in Ukraine that new sanctions will most probably not cause economic crisis in Finland. A recession outcome would need an escalation in war and/or more severe deterioration in energy and raw material markets. Nonetheless, growth will decline and inflation will spike.
