Kustannuskilpailukyky ja viennin kehitys

Tiivistelmä

Tässä muistiossa tarkastellaan Suomessa olevan tuotannon kustannuskilpailukyvyn (suhteelliset nimelliset yksikkötyökustannukset) ja vientimarkkinoiden kehityksen merkitystä Suomen tavaraviennin kannalta. Kustannuskilpailukyky heilahtelee ajan kuluessa jonkin tasapainotason ympärillä ja pyrkii jossain vaiheessa korjautumaan kohti tuota tasapainoa, kun taas vientimarkkinat voivat periaatteessa kasvaa rajatta.

Estimointitulosten mukaan sekä parempi kustannuskilpailukyky että vientimarkkinoiden kasvu edistävät Suomen vientiä. Nämä selittävät muuttujat ovat positiivisesti korreloituneita, mikä kertoo Suomen kustannuskilpailukyvyn myötäsyklisyydestä. Tämä voi johtua muun muassa palkkajäykkyyksistä ja eroista tuotantorakenteessa suhteessa kilpailijamaihin. Myötäsyklisyys voi kärjistää Suomen viennin suhdannekehitystä, mutta se saattaa tasoittaa kotimaisen talouden suhdanteita. Suurempi kilpailukyvyn ja siten viennin määrän heilahtelu voi periaatteessa luoda epävarmuutta ja vaikuttaa negatiivisesti investointeihin ja talouskasvuun.

Etlan ja Euroopan komission ennusteiden perusteella Suomen kustannuskilpailukyky parani 0,7 prosenttia vuonna 2020, mutta se heikkenee tänä vuonna kolme prosenttia ja ensi vuonna edelleen yhden prosentin. Heikkeneminen johtuu työvoimakustannusten kehityksestä. Vientimarkkinat sen sijaan kasvavat selvästi.

Cost Competitiveness and Export Performance

Abstract

This brief focuses on the importance of international cost competitiveness of output in Finland, as measured by relative nominal unit labour costs, and the development of export markets for Finnish goods exports. Cost competitiveness fluctuates around some long-term equilibrium level and tends to adjust towards that level over the course of time, while export markets can in principle grow forever.

According to our estimation results, both improved cost competitiveness and growth in export markets support Finnish exports. These explicatory variables are positively correlated, which shows that Finland’s cost competitiveness is procyclical. This may be due to wage rigidities and differences in economic structures vis-à-vis other countries, among other things. Procyclicality may increase the volatility of Finnish exports, but it may also smoothen the domestic demand cycle. In principle, more volatile cost competitiveness and thereby more volatile development in the volume of exports may increase uncertainty and affect investments and economic growth negatively.

Based on forecasts by Etla and the European Commission, Finland’s cost competitiveness improved by 0.7 per cent in 2020, but it will decline by three per cent this year and further by one per cent next year. The decline is due to development in labour costs. On the other hand, export markets will grow markedly.

Julkaisun tietoja

Tutkimusryhmä
Makrotalous ja julkistalous
Sarja
ETLA Muistio - ETLA Brief 95
Päiväys
08.03.2021
Avainsanat
Kustannuskilpailukyky, Vienti, Vientikysyntä, Ennuste
Keywords
Cost competitiveness, Exports, Export demand, Forecast
ISSN
2323-2463
JEL
F14, F16, F17
Sivuja
9
Kieli
Suomi