Isommat palkankorotukset ja parempi työhyvinvointi paikallisesti sopien?

Tiivistelmä

Tässä Työsuojelurahaston rahoittamassa hankkeessa käsitellään työehtosopimusjärjestelmän vaikutuksia palkankorotusten kohdentumiseen, palkankorotusten hajontaan ja työhyvinvointiin Suomessa. Erityistä huomioita kiinnitetään vaikutusten vaihteluun eri työntekijäryhmissä. Hyödynnämme yhdistettyä työnantaja-työntekijätilastoaineistoa vuosilta 2005–2013. Näihin aineistoihin yhdistetään tietoja työehtosopimusten sisällöstä ja maksetuista sairauspäivärahoista sekä tietoja mielenterveyteen liittyvistä lääkekorvauksista ja sairaalakäynneistä. Analyyseissä käytämme regressiomallia, jossa on sekä yksilö- että yritystason kiinteät vaikutukset. Hankkeen ensimmäisen osion tulokset osoittavat, että neuvottelujärjestelmän hajautuminen johtaa keskimäärin 1–2 prosenttia suurempiin palkankorotuksiin. Hajautuminen vähentää palkankorotusten hajontaa työntekijöillä, mutta lisää sitä hieman toimihenkilöillä. Esitämme aiempaan tutkimukseen pohjautuen, että näiden erojen taustalla ovat työntekijäryhmien erilaiset palkkahajontaan ja paikalliseen sopimiseen liittyvät preferenssit. Hankkeen toisen osion tulokset osoittavat, että paikallinen sopiminen on pääosin yhteydessä korkeampaan objektiivisesti mitattuun työhyvinvointiin. Paikallinen sopiminen voi vähentää työpaikan vaihtoa ja pitkäkestoisia sairauspoissaoloja. Toisaalta havaitsemme, että paikallinen sopiminen voi johtaa heikentyneeseen mielenterveyteen ja lisääntyneeseen työpaikan vaihtoon työntekijöillä. Mahdollisiin mekanismeihin tulee jatkossa kiinnittää erityistä huomiota.

The Effects of the Decentralization of Collective Bargaining on Wages and Worker’s Well-being

Summary

This report analyses the effects of the decentralization of collective bargaining on the incidence of wage increases, wage dispersion and worker’s well-being in Finland. This project is funded by the Finnish Work Environment Fund. We use linked employer-employee panel data for the 2005–2013 period, matched with information on collective agreements, sickness absence and mental health disorders. Our regression results from models with high-dimensional individual and firm fixed effects show that decentralized bargaining leads to 1–2 percent higher wage increases. Decentralized bargaining decreases wage dispersion among blue-collar employees and slightly increases it among white-collar employees. We argue that these differences reflect the different preferences of the employee groups. We also show that decentralization is positively related to objectively measured indicators for worker’s well-being, such as decreased job quits and long-term sickness absence. However, there is some evidence to show that decentralized bargaining could lead to increased mental health problems among blue-collar workers. Whether the mechanism between bargaining systems and worker’s well-being is explained by actual or relative wages needs to be explored further.

Julkaisun tietoja

Tuloksia tutkimuksesta
Työehtosopimusten vaikutukset henkilöiden palkankorotuksiin ja työkykyyn
Tutkimusryhmä
Työmarkkinat ja koulutus
Sarja
ETLA B 279
Päiväys
08.02.2021
Avainsanat
Neuvottelujärjestelmän hajautuminen, Työehtosopimukset, Palkkaneuvottelut, Palkankorotukset, Palkkahajonta, Työhyvinvointi
Keywords
Decentralization, Collective agreements, Wage bargaining, Wage increase, Wage dispersion, Worker’s well-being
ISSN
0356-7443
ISBN
978-951-628-737-2 (nid.)
978-951-628-738-9 (pdf)
Sivuja
47
Hinta
20 €
Kieli
Suomi