Tutkimuksessa arvioidaan Suomen julkisen talouden rahoituksellista kestävyyttä. Väestön ikääntyessä eläkemenot ja julkiset terveys- ja hoivamenot kasvavat ja koulutusmenot pienenevät, jos menot henkeä kohti kehittyvät nykyisten sääntöjen ja käytäntöjen mukaisesti. Jos väestö ikääntyy odotetusti, eli Tilastokeskuksen v. 2009 väestöennusteen mukaisesti, ja talouskehitykseen ei liity pitkäaikaisia yllätyksiä, nykyinen verotaso ei riitä näiden menojen rahoittamiseen. Julkisten menojen odotettua enemmyyttä tuloista kuvaavan kestävyysvajeen arvioidaan olevan 2œ prosenttia bruttokansantuotteesta. Tutkimuksessa esitellään myös kestävyysarvioiden laadintamenetelmissä ja keskeisissä oletuksissa tapahtuneita muutoksia. Merkittävä ero aiempiin kestävyysarvioihin nähden on ikäsidonnaisten terveys- ja hoivamenojen tulevaisuusprojektiossa. Myös kuva tulevasta väestökehityksestä on jälleen olennaisesti muuttunut. Julkisen velan korkeampi taso tekee julkisesta taloudesta haavoittuvamman riskien suhteen.
