Tässä selvityksessä arvioidaan innovaatiojärjestelmässämme hiljattain tapahtuneiden ja tapahtuvien merkittävien aloitteiden ja uudistusten vaikutusta teknologiansiirtotoimintaan suomalaisissa yliopistoissa. Keskeisimpiin yliopistoja koskeviin uudistuksiin lukeutuvat Strategisen Huippuosaamisen Keskittymien (SHOK) perustaminen, korkeakoulukeksintölain voimaan astuminen vuoden 2007 alussa, ja yliopistolain tulevat massiiviset muutokset. Analyysissä pyritään peilaamaan yliopistojen alustavia kokemuksia yllä mainittujen uudistusten aiheuttamista muutoksista uudistusten alkuperäisiin tavoitteisiin. Tässä yhteydessä tunnistetaan myös keskeisimmät haasteet ja hyödyt yliopistojen näkökulmasta.
Tulosten mukaan SHOKien tuomien hyötyjen odotetaan muodostuvan pitkäjänteisemmistä tutkimushankkeista ja rahoitussykleistä, kunnianhimoisemmista tutkimustavoitteista, näiden mahdollistamien radikaalien innovaatioiden synnyttämisestä, tutkimuksen monipuolistumisesta, tutkimusyhteistyön lisääntymisestä ja tehostumisesta, eri yliopistojen roolien profiloitumisesta innovaatiojärjestelmässä, resurssien lisääntymisestä valikoiduilla aloilla, ja huippuosaajien rekrytoinnin helpottumisesta. Haasteiden nähdään liittyvän erityisesti SHOK :ssa syntyvien immateriaalioikeuksien laajoihin ja korvauksettomiin hyödyntämisoikeuksiin, jotka saattavat uhata yliopistotutkimuksen vapautta. SHOK-haasteiksi luetellaan myös huippututkijoiden heikot kannustimet osallistua SHOK-hankkeisiin, vahvan yritysvetoisuuden vaarat akateemisen tutkimuksen laadulle ja kansainväliselle kilpailukyvylle, laajan osallistujapohjan tehottomuus, ja sekavien valmistelukäytäntöjen aiheuttama tiedonpuute.
Korkeakoulukeksintölain tuomat hyödyt puolestaan muodostuvat tieteen norsunluutornin vaiheittaisesta purusta, keksintöilmoitusmäärien lievästä noususta ja hallinnollisten käytäntöjen ja rutiinien virtaviivaistumi-sesta. Lakimuutoksen tuomat haasteet nähdään liittyvän erityisesti lain immateriaalioikeuksien kohdentamista säätelevien ratkaisujen tulkinnanvaraisuuteen, hallinnon uudelleenjärjestelystä koituvaan taakkaan, yliopisto-jen hallinnon sitoutumattomuuteen, ja tutkija-, hallinto, sekä yritysmaailmojen välisiin kulttuurieroihin.
Lopuksi tulevan yliopistolakiuudistuksen hyödyt nähdään uudistuksen tuomassa taloudellisessa joustavuudessa, jonka odotetaan ilmenevän vapautuneen sijoitustoiminnan ja vapaamman budjetoinnin muodossa. Erityisesti yliopistolähtöisten uusien yritysten perustaminen ja näiden tukeminen tullee helpottumaan. Yliopistojen taloudellisen itsenäisyyden myötä toivotaan myös, että teknologiansiirtoyksiköiden rooli yliopistollisessa kokonaisstrategiassa tulisi vahvistumaan, jolloin myös resursointi paranisi. Haasteiden nähtiin liittyvän sekä hallinnollisen että liiketaloudellisen osaamisen puutteeseen yliopistoissa ja teknologiansiirtoyksiköissä. Nähtiin, että osaamisen hankinta on keskeinen menestystekijä siirryttäessä uuteen hallintomuotoon, jossa myös teknologiansiirtoyksiköiden sisäinen liiketaloudellinen osaaminen tulee korostumaan. Mahdollisuudet hankkia osaamista riippuvat yksiköiden resursoinnista ja täten tulevan yliopistojohdon teknologiansiirtotehtäville kaavailemasta strategisesta roolituksesta.
