Tavallisesti työpaikkavirrat määritellään toimipaikoilla tapahtuvien työllisyysmuutosten perusteella. Näin laskien Suomen yrityssektorilla työpaikkojen syntymisaste oli 22,4 ja tuhoutumisaste 23,8 % neljän vuoden periodilla 20002004. Kun määrittelyssä otetaan huomioon myös toimipaikkojen eri tehtäväryhmät (seitsemään luokkaan ryhmiteltynä), syntymisaste on 30,6 ja tuhoutumisaste 32,0 %. Tutkimuksessa havaitaan, että työntekijöiden liikkuvuus on selvästi suurempaa, mitä talouden työllisyyden nettomuutos, toimipaikkarakenteiden ja toimipaikan sisäisten tehtävärakenteiden muutokset yhdessä edellyttävät. Tämä eräänlainen ylimääräinen työntekijävaihtuvuus saattaa olla tärkeää esimerkiksi tuottavuusvaikutusten leviämiselle taloudessa tai työntekijöiden inhimillisen pääoman kertymiselle. Tutkimuksessa tarkastellaan työntekijöiden liikkuvuutta toimipaikkojen välillä sekä toimipaikkojen sisäisillä tehtäväportailla. Havaitaan myös, että työllisyyden mikrodynamiikalla on kiinnostavia yhteyksiä palkanmuodostukseen ja erityisesti sen suhdannedynamiikkaan. Tällaista tietoa tarvitaan mm. työttömyyden suhdannedynamiikan teoreettisessa mallinnuksessa.
