Tutkimuksessa tarkastellaan mitkä ovat ne äitien sosio-ekonomiseen asemaan ja ajankäyttöön liittyvät tekijät, jotka selittävät äitien paluuta työmarkkinoille eri perhevapaan muodoista. Aikaisemmissa äitien paluuta työelämään tarkastelevissa tutkimuksissa paluuta on selitetty pääsääntöisesti naisten sosio-ekonomisilla ominaisuuksilla ja etuusjärjestelmillä. Näissä tutkimuksissa keskeisiksi selittäviksi tekijöiksi ovat osoittautuneet ikä, koulutustaso, aikaisempi työhistoria, perheen tulot ja etuuksien kesto eri järjestelmissä. Näissä aikaisemmissa tutkimuksissa ei kuitenkaan ole tarkasteltu onko näiden paluuta selittävien tekijöiden joukossa ajankäyttöön liittyviä muuttujia. Onko ajankäytön jakautumisessa joitain sellaisia tekijöitä, jotka voivat ennustaa missä vaiheessa äiti palaa takaisin työelämään? Tutkimuksessa käytetty aineisto on Tilastokeskuksen Ajankäyttötutkimus vuodelta 1999/2000, jota on täydennetty Työssäkäyntitilaston tiedoilla. Tutkimuskohteeksi valittiin perheenäidit, joilla on alle kouluikäinen lapsi ja jotka eivät ole ajankäyttötutkimushetkellä työelämässä, mutta mahdollisesti vuosina 20012003. Kohdejoukko oli verrattain pieni, vain 148 äitiä. Tutkimuksen tulos on, että eri tukijärjestelmissä eri tekijät selittävät työhön paluuta. Tukijärjestelmät valikoivat siten työhön palaajat eri tekijöiden suhteen. Ajankäyttötekijät selittävät osaltaan työhön paluuta. Lastenhoitoon käytetty aika ja sosiaalisten aktiviteettien määrä vaikuttivat työhön palaamisen todennäköisyyteen. Pääpaino äitien paluussa on kuitenkin muilla kuin ajankäyttöön liittyvillä tekijöillä, kuten iällä ja koulutustasolla
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
Vaihde ja vastaanotto avoinna arkisin klo 9–15:30.
+358 (09) 609 900