Tutkimuksessa tarkastellaan kotitaloustyön merkitystä Suomessa ajankäyttöaineistolla. Tutkimuksessa selitetään ikääntyneiden yli 53 vuotiaiden todennäköisyyttä poistua työelämästä vuosien 1999/2000 ajankäyttöaineistoa seuraavina neljänä vuotena. Eläketutkimuksessa käytetään ns. instrumentteja arvioimaan kotita-loustyötä, joka on luonteeltaan jatkuvaa soveltuen eksogeeniseksi selittäväksi tekijäk-si. Taloudellisiin kannustimiin sisältyy tutkimuksessa optioarvot, jotka ilmaiset hyö-dyn siirtyä eläkkeelle nyt tai jonain tulevana vuotena. Tällöin vaakakupissa ovat mu-kana odotettavissa oleva eläkkeelläoloaika, lisäansiot jos työtä jatketaan ja odotetta-vissa oleva eläke. Tutkimuksessa saadaan tukea sille, että taloudellisilla kannustimilla on merkitystä eläkepäätöksessä. Jos eläkkeiden ennustetaan nousevan paljon jatketta-essa työelämässä, niin töitä tehdään pidempään. Hurd (1996) on todennut, että työajat ovat yleensä hyvin jäykkiä. Kannustimet vaikuttavatkin voimakkaimmin eläkepäätök-seen joko olla tai ei olla työelämässä kuin siihen kuinka pitkää työviikkoa tehdään.
Tutkimuksen perusteella kiireiset ja aikapulaa kokevat pysyvät työelämässä pi-dempään. Tämä asettaa oman haasteensa pyrittäessä sovittamaan työaikoja siten, että työn tarjonta säilyy suurena mahdollisimman pitkään. Muu kuin ansiotyöhön käytetty aika on jaettava passiiviseen ja aktiiviseen vapaa-aikaan ja kotitaloustyöhön. Kotita-loustyö on rinnasteinen aktiiviselle ajankäytölle etenkin miehillä. Niinpä kotitalous-työtä tekevät siirtyvät herkemmin eläkkeelle ja tätä selittää kotitaloustyön yhteys ak-tiiviseen vapaa-aikaan. Kaikkea kotitaloustyön tuottamaa hyötyä ja iloa ei siten voida
