Tutkimuksen tavoitteena on tunnistaa tekijöitä, jotka liittyvät akateemisten tutkijoiden todennäköisyyteen tehdä kaupallisesti merkittäviä tieteellisiä löydöksiä (keksintöjä) ja kuvailla miten nämä keksinnöt kaupallistetaan. Laajan eri tieteenaloja Yhdysvalloissa kattavan kyselyaineiston avulla tutkimus vertaa toimintaympäristön vaikutusta Yhdysvaltojen huippuyliopistojen ja muiden sikäläisten yliopistojen välillä. Korostaakseen tätä asetelmaa, kyselyn tuloksia verrataan vastaavanlaisen kyselyn tuloksiin Suomesta.Tämän vertailun avulla voidaan analysoida niin sanottua eurooppalaista tieteen kaupallistamisen paradoksia,jossa suuret investoinnit yliopistotutkimukseen ovat tuottaneet vähissä määrin akateemisia keksintöjä ja kaupallista toimintaa. Tämän raportin tutkimustulokset osoittavat, että todennäköisyys tehdä kaupallisesti merkittäviä tieteellisiä löydöksiä riippuu Yhdysvalloissa erityisesti tutkijoiden motivaatioista liittyen kaupallisten mahdollisuuksien tunnistamiseen ja poikkitieteelliseen tutkimusympäristöön. Lisäksi on huomioitava, että tieteenalojen välillä on huomattavia eroja. Yhdysvaltojen huippuyliopistoissa tutkijoilla rahoituksen lähteet ovat monipuolisempia ja ainutlaatuisempia kuin muissa sikäläisissä yliopistoissa. Suomea koskevat keksintöihin liittyvät tulokset osoittavat, ettei todella merkittäviä eroja Yhdysvaltoihin ole. Tämä viittaa siihen, että eurooppalainen paradoksi liittyy todennäköisesti enemmän keksintöjen kaupallistamiseen kuin keksintöjen tuottamiseen. Keskittyessä niihin keksijöihin, joilla on mahdollisuus kaupallistaa keksintöjään, voidaan Yhdysvalloissa ja Suomessa todeta lisensoinnin olevan yleisin kaupallistamisen muoto. Sitä seuraa keksintöihin liittyvä konsultointi ja yrittäjyys. Keskeisimmät erot Suomen ja Yhdysvaltojen välillä ovat motivaatioissa kaupallistaa tai olla kaupallistamatta keksintöjä. Suomessa tutkijat kokevat haasteet keksintöjen kaupallistamisessa kautta linjan paljon suuremmiksi kuin tutkijat Yhdysvalloissa
