Ammattirakenteet murtuvat – Mihin työntekijät päätyvät ja miksi?

Ammatti- ja tehtävärakenteiden polarisoituminen on tällä hetkellä työmarkkinoiden tärkeimpiä kehitystrendejä. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan ensisijaisesti niitä henkilöitä, joita työllisyyden polarisoitumisen negatiivinen puoli uhkaa kaikkein pahiten. Nämä henkilöt työskentelevät yksityisen sektorin tehtävissä, joiden merkitys työllistäjänä on heikkenemässä. Näissä työtehtävissä toimii siis pienenevä osa yksityisen sektorin työntekijöistä. Tyypillistä näille työtehtäville ei ole pelkästään se, että niiden osuus työllisistä on kaventumassa, vaan usein niissä toimivien määrä vähenee myös absoluuttisesti. Siksi onkin aiheellista kysyä, mitä näille supistuvien työtehtävien työntekijöille tapahtuu, miltä siirtymäpolut näyttävät erityyppisissä työtehtävissä olevien osalta ja mitkä tekijät ja mekanismit vaikuttavat eri siirtymäpolkujen taustalla ja millä voimakkuudella.

Supistuviksi tunnistetaan seuraavat ammattiryhmät: toimistotyöntekijät, konepaja- ja valimotyöntekijät, muut valmistustyöntekijät, puun- ja paperinjalostuksen prosessityöntekijät, kumi-, paperi- ja tekstiilityöntekijät sekä teollisuustuotteiden kokoonpanijat. Vuonna 1995 näissä ammateissa toimineiden työmarkkina-aseman muutosta seurataan aina vuoteen 2009 saakka. Lisäksi selvitetään, mitkä taustatekijät ovat kaikkein voimakkaimmin vaikuttaneet yksilöiden työpolkuihin. Tuloksien mukaan parhaiten ovat muualle sijoittuneet toimistotyöntekijät. Mutta itse ammatin rinnalle keskeisiksi taustatekijöiksi nousevat myös eritoten ikä ja koulutustaso.

Liite: Mihin kasvaviin ammatteihin supistuvista ammateista siirrytään?

ERRATUM: liitetaulukko 2 s. 101 (korjattu koulutusryhmien otsikoinnissa tapahtunut virhe)

 

Päiväys: 22.06.2015
Sivuja: 101
Hinta: 26 €
Kieli: Suomi
ISSN: 0356-7443
ISBN: 978-951-628-636-8 (nid.)
978-951-628-637-5 (pdf)
ETLA B 268