Vapaakauppasopimukset ovat hyödyttäneet Suomea, mutta EU-keskiarvoa vähemmän

Vapaakauppasopimuksilla on tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan ollut positiivisia vaikutuksia EU:ssa, mutta Suomessa suora vaikutus on jäänyt keskiarvoa alemmaksi. Suomen vienti on kyllä kasvanut merkittävästi moniin vapaakauppasopimusten piirissä oleviin maihin, mutta kasvua selittää pääosin yleinen, globalisaatiosta johtuva kaupan lisääntyminen. Vapaakauppasopimusten vaikutukset ovat kuitenkin olleet merkittäviä joillakin toimialoilla, kuten metsäteollisuudessa sekä kone- ja laitevalmistuksessa. Sopimusten vaikutukset tuntuvat Suomessa erityisesti arvoketjujen kautta. 

Maanantaina 16.12. julkaistussa Etlan tutkimuksessa on arvioitu EU:n vapaakauppasopimusten synnyttämää ulkomaankaupan kasvua ja tutkittu sopimusten vaikutuksia muun muassa bruttokansantuotteeseen, arvonlisään, työllisyyteen ja suoriin sijoituksiin Suomessa sekä tärkeimmissä kauppakumppanimaissa.

Katariina Nilsson Hakkalan, Tero Kuusen, Ville Kaitilan, Markku Lehmuksen ja Maria Wangin tutkimus The economic impact of EU free trade agreements for Finland and the EU” (Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2019:70) keskittyy arvioimaan erityisesti Suomen EU-jäsenyyden aikana solmittujen vapaakauppasopimusten taloudellisia vaikutuksia.

Tutkimuksen mukaan vapaakauppasopimuksilla on ollut positiivisia vaikutuksia EU:ssa, joskin Suomessa suora vaikutus on jäänyt keskiarvoa alemmaksi. Suomen vienti on kasvanut merkittävästi moniin maihin, jotka ovat solmineet vapaakauppasopimuksia EU:n kanssa vuodesta 1996 lähtien, mutta kaupan kasvua selittää tutkijoiden mukaan ennemmin yleinen, globalisaatiosta johtuva kaupan lisääntyminen kuin vapaakauppasopimukset.

Tuotannon arvoketjujen kautta vapaakauppasopimuksilla on ollut merkittävämpi välillinen vaikutus Suomelle. Tavarakaupassa Suomessa vuoden 2004 jälkeen voimaan tulleiden vapaakauppasopimusten arvonlisävaikutus on noin 1,6 prosenttia viennin kokonaisarvonlisästä. Lisäksi sopimukset vaikuttavat myönteisesti muun muassa suoriin investointeihin, palvelukauppaan, tuottavuuteen ja BKT:hen.

EU:n vapaakauppasopimuksilla on ollut Suomessa merkittäviä positiivisia vaikutuksia joillakin yksittäisillä toimialoilla. Suurimpia hyötyjiä ovat olleet metsäteollisuus alihankintaketjuineen, kone- ja laitevalmistus sekä erilaiset tavarakauppaa tukevat liike-elämän palvelut.

EU:n tasolla ulkomaankauppa kasvanut merkittävästi

EU:n tasolla vuoden 1988 jälkeen voimaan tulleet vapaakauppasopimukset ovat lisänneet merkittävästi ulkomaankauppaa. Mahdollisimman kattava vapaakauppasopimus on lisännyt EU:n vientiä kumppanimaihin noin 34 prosenttia ja tuontia 14 prosenttia. EU-tason suuremmat vaikutukset selittyvät ainakin osittain Suomen EU-jäsenyyttä edeltäneiden sopimusten merkittävyydellä.

Tutkijat korostavat tarvetta uusille laajoille kauppasopimuksille sekä Maailman kauppajärjestön WTO:n toimintakyvyn takaamiselle.

– Tulokset tukevat vapaakauppasopimusten käyttöä talouspolitiikan välineenä. Laajatkaan sopimukset eivät kuitenkaan pysty korvaamaan WTO:n maailmankauppaan tuomaa läpinäkyvyyttä, ennustettavuutta ja riitojenratkaisumekanismia. Siksi EU:n tulisi pyrkiä, paitsi uusiin ja laajoihin vapaakauppasopimuksiin, myös tukemaan WTO:n uudistusten jatkamista ja takaamaan sen toimintakyky myös tulevaisuudessa”, korostaa Etlan tutkimuspäällikkö Katariina Nilsson Hakkala.

Tutkimus toteutettiin osana valtioneuvoston vuoden 2019 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Raportti: The economic impact of EU free trade agreements for Finland and the EU

Julkaisun pysyvä osoite valtioneuvoston julkaisuarkistossa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-814-4

 

Lisätiedot:

Hankkeen johtaja, tutkimuspäällikkö Katariina Nilsson Hakkala, ETLA, p. 040 3045563 (WhatsApp) tai +63 917 8752511 (tavoitettavissa klo 8.00-13.00) katariina.nilsson.hakkala@etla.fi

Tutkimuspäällikkö Tero Kuusi, ETLA, p. 041 444 8144, tero.kuusi@etla.fi