Suomen kustannuskilpailukyky paranee reilun prosentin tänä vuonna, mutta pakittaa hieman seuraavan kahden vuoden aikana, ennustaa Etla tuoreessa kilpailukykyennusteessaan. Suomen kustannuskilpailukyvyn taso on historiallisen korkea, mutta kun laskelmiin otetaan mukaan vaihtosuhteen kehitys tai tarkastellaan reaalisia yksikkötyökustannuksia, on kilpailukyvyn taso pikemminkin keskinkertainen kuin hyvä. Sekä tuottavuuden että vaihtosuhteen kehitys on ollut Suomessa heikkoa, ja Suomen vaihtosuhde onkin pudonnut selvästi pandemiaa edeltäneestä tasostaan.
Viime vuonna Suomen kustannuskilpailukyky parani huomattavasti, ja vielä tänäkin vuonna se paranee 1,4 prosenttia. Vuosina 2026─2027 kustannuskilpailukykymme kokonaistaso hieman heikkenee. Suomen kustannuskilpailukyky paranee tänä vuonna euroalueen, Saksan ja Ruotsin suhteen, mutta heikkenee Yhdysvaltoihin nähden.
Luvut ilmenevät Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tuoreesta kustannuskilpailukykyennusteesta ”Kustannuskilpailukyky lähellä euroajan keskimääräistä” (Etla Erikoisartikkeli 17), jonka on laatinut Etlan vanhempi tutkija ja ennusteryhmän jäsen, VTL Ville Kaitila.
Suomen kustannuskilpailukyvyn taso on nyt suorastaan historiallisen korkea, kun sitä tarkastellaan pelkästään nimellisten yksikkötyökustannusten kautta. Etlan Kaitilan mukaan tilanne on kuitenkin kaksijakoinen.
– Suomen kustannuskilpailukyky jatkaa ennusteemme mukaan tänäkin vuonna hyvänä, suorastaan historiallisen korkeana. Kuitenkin kun huomioidaan Suomen talouden viimeaikainen kehitys, on vaikea uskoa kustannuskilpailukykymme erinomaisuuteen. Näin ollen paremman kuvan tilanteesta antaa vaihtosuhdekorjattu tai reaalinen kustannuskilpailukyky, jotka asettavat nykytilan Suomen euroajan keskiarvon tuntumaan. Kilpailukykymme on siis pikemminkin keskinkertainen kuin hyvä, Kaitila pohtii.
Viime aikoina Suomessa on ollut muiden maiden tapaan heikko tuottavuuskehitys, mutta lisäksi meitä on vaivannut muita huonompi vaihtosuhdekehitys. Suomen vaihtosuhde, eli vienti- ja tuontihintojen suhde, onkin pudonnut selvästi pandemiaa edeltäneestä tasostaan ja muita maita heikompi kehitys jatkuu Etlan mukaan edelleen. Vaihtosuhteen kehitys tulisikin huomioida jatkossa aiempaa paremmin. Ongelma liittynee pitkälti vientituoterakenteeseen.
Kustannuskilpailukyvyn kehityksen seuraaminen on tärkeää, koska kilpailukyky tukee viennin kehitystä sekä siten talouskasvua ja kokonaistyöllisyyttä.
Nyt julkaistu Etlan ennuste perustuu Suomen osalta Etlan syyskuun laajaan makroennusteeseen ja muiden maiden osalta Euroopan komission marraskuun ennusteisiin.
