Miten sota ja inflaatio vaikuttavat Suomen talouteen: kevään Suhdanne 2022 webinaari
Suomen talous kasvaa tänä vuonna Venäjän hyökkäyksestä huolimatta. Kasvun yllä leijuu kuitenkin epävarmuutta ja riskitekijöinä on niin sodan laajeneminen, maailmankaupan logistiset haasteet kuin myös koronan uudet virusmuunnokset. Kevään Suhdanteen julkistustilaisuus järjestettiin torstaina 17.maaliskuuta Etlan neukkarissa etäyhteyksien välityksellä runsaalle osanottajajoukolle.
Etlan kevään 2022 Suhdanteen julkistustilaisuus järjestettiin viime syksyn tapaan Etlan neukkarissa Teams-etäyhteyden välityksellä. Linjoilla oli yli 70 osallistujaa kuulemassa tuoreita arvioita Suomen talouden tilasta. Webinaarissa Etlan ennustepäällikkö Markku Lehmus kävi läpi ennusteen tuoreet luvut ja arviot lukujen takaa. Toimitusjohtaja Aki Kangasharju puhui tilaisuuden alussa lyhyesti talouspolitiikan ja maailmantilanteen alkushokin jälkeisistä näkymistä. Läsnä tilaisuudessa oli koko muu ennusteryhmä eli Birgitta Berg-Andersson, Ville Kaitila ja Päivi Puonti. Tilaisuuden neukkarin pöydän ääreltä veti viestintäjohtaja Tytti Sulander.
Kevään Suhdanteessa Etla ennustaa Suomen talouden kasvavan Venäjän hyökkäyksestä huolimatta, mutta kasvu hidastuu. Tälle vuodella bkt:ksi ennustetaan 2,1 prosenttia. Kasvulukua on laskettu yhdellä prosenttiyksiköllä viime syyskuusta. Nettovienti vaikuttaa kasvuun negatiivisesti. Ensi vuoden kasvuksi ennustetaan yhtä prosenttia. Inflaation puolestaan ennustetaan kiihtyvän selvästi yli 3 prosentin.
Suurimmat riskit ennusteessa liittyvät uuteen turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen. Riskejä ovat myös maailmankaupan logistiikan jatkuvat pullonkaulat, raaka-ainehintojen voimakas nousu ja mahdolliset uudet koronaviruksen muunnokset.
Puheenvuorot videolla: 2.25 Talouspolitiikan näkymät / Aki Kangasharju, toimitusjohtaja, ETLA 8.50 Kevään Suhdanne 2022 / Markku Lehmus, ennustepäällikkö, ETLA
Suomen talous kasvaa Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan huolimatta, joskin kasvu hidastuu selvästi. Ennustamme bkt:n kasvavan 2,1 prosenttia tänä vuonna ja 1 prosenttia ensi vuonna
Talous kasvaa tänä vuonna erityisesti yksityisen kulutuksen ja investointien tukemana. Nettoviennin vaikutus kasvuun on negatiivinen. Ensi vuonna yksityisen kulutuksen ja investointien vaikutus kasvuun on yhä positiivinen.
Suurimmat riskit liittyvät uuteen turvallisuuspoliittisen tilanteeseen. Muita riskejä ovat maailmankaupan logistiikan ja tarjontaketjujen jatkuvat pullonkaulat, raaka-aineiden hintojen voimakas kohoaminen ja mahdolliset uudet koronaviruksen muunnokset.
Suomen vienti kasvaa tänä vuonna reilut 5,5 prosenttia. Ensi vuonna vienti elpyy miltei samassa tahdissa. Viennin kasvu on seurausta ennen kaikkea palveluviennin elpymisestä, sillä Venäjän sokki leikkaa tavaraviennin kasvua.
Yksityinen kulutus kasvaa reilut 2 prosenttia tänä vuonna ja puolitoista prosenttia ensi vuonna. Yksityinen kulutus saa vauhtia talouden avautumisesta ja palvelukulutuksen elpymisestä. Inflaation kiihtymisestä johtuva ostovoiman heikkeneminen kuitenkin hidastaa kasvua.
Investoinnit kasvavat noin 3,5 prosenttia tänä vuonna ja kolmisen prosenttia vuonna 2023. Voimakkaimmin kasvavat kone- ja laiteinvestoinnit.
Työttömyys laskee tänä vuonna 6,8 prosenttiin ja ensi vuonna 6,7 prosenttiin. Ennusteemme mukaan työllisyysaste nousee ensi vuonna keskimäärin 73,7 prosenttiin.
Kuluttajahinnat nousevat 3,3 prosenttia tänä vuonna ja 1,9 prosenttia ensi vuonna. Inflaation kiihtyminen on seurausta erityisesti energian hintojen noususta. Ennustamme energian hintojen laskevan ensi vuonna hieman, mikä hillitsee inflaatiota. Riski ennustettua kovemmasta inflaatiosta on sodan takia todellinen.