Maahanmuutto Aasiasta (pl. Lähi-Itä) Suomeen on kasvanut merkittävästi viime vuosina, käy ilmi Etlan tuoreesta selvityksestä. Aasiasta tulevilla oleskeluluvan perusteena on usein työ tai opiskelu, ja heidän työ- ja opiskeluperusteen yhteenlaskettu osuus on muihin maihin verrattuna korkea. Vuosina 2022 ja 2023 maahanmuuttajia tuli Suomeen aiempia vuosia merkittävästi enemmän. Tänä vuonna määrä supistunee viime vuodesta, mutta pysyy yhä huomattavan korkeana verrattuna aiempiin vuosiin.
Eurostatin tilastojen mukaan vuonna 2023 väkilukuun suhteutettuna ensimmäisen oleskeluluvan saaneita tuli Suomeen hieman enemmän kuin EU-maissa keskimäärin. Myös kansainvälisen suojelun perusteella Suomeen tulleita oli – väkilukuun suhteutettuna – jonkin verran enemmän kuin EU-maihin keskimäärin.
Tuoreessa Etla-tutkimuksessa ”Aasialaisten maahanmuutto Suomeen on kasvanut merkittävästi” (Etla Erikoisartikkeli 9) tarkastellaan Migrin tilastoja hyödyntäen, mistä maahanmuuttajat tulevat Suomeen ja kuinka maahanmuuton perusteet eroavat eri lähtöalueiden välillä. Vuosina 2022 ja 2023 maahanmuuttajia tuli Suomeen aiempia vuosia merkittävästi enemmän. Tänä vuonna määrä supistuneeu viime vuodesta, mutta pysyy yhä huomattavan korkeana verrattuna aiempiin vuosiin.
Migrin tilastoista voi tarkastella maahantulon perusteita lähtömaittain. Migri jaottelee ensimmäisen oleskeluluvan saaneet hakemuksessa työn, opiskelun ja perhesuhteiden sekä joidenkin muiden harvinaisempien syiden mukaan. Maahanmuuttajien määrä on kasvanut vuosina 2022–2023 selvästi aiemmasta. Samaan aikaan maastamuutto ei ole kasvanut yhtä paljon.
Maahanmuuttajia on tullut erityisesti Ukrainasta, mutta tämä on perustunut valtaosin kansainväliseen suojeluun. Jo vuodesta 2022, mutta erityisesti viime ja tänä vuonna, Aasiasta tulleiden määrä on kasvanut merkittävästi, samalla kun Euroopasta tulleiden määrä on laskenut. Suurin osa Aasiasta (pl. Lähi-Itä) tulleesta maahanmuutosta keskittyy työ- ja opiskeluperusteisiin, jolloin myös korkeakouluopiskelijoiden osuus on luultavasti suuri.
Aasiasta tulevan muuttoliikkeen sisältä löytyy myös eroja. Kaakkois-Aasiasta tulleilla työperuste on selvästi yleisempi, kun taas Kiinasta tulleilla opiskeluperuste on varsin tavanomainen.
– Aikaisemman tutkimuksen mukaan töiden ja opintojen perusteella Suomeen tulleilla on ollut korkea työllisyysaste ja positiiviset nettotulonsiirrot. Ongelmallista Suomen kannalta voi kuitenkin olla esimerkiksi se, että korkeakouluopiskelijoista suuri osa poistuu maasta valmistumisen jälkeen, sanoo Etlan tutkija KTT Sakari Lähdemäki.
