Kiertotalouden edistyminen voi tutkimuksen mukaan vähentää myös Suomen riippuvuutta kriittisistä raaka-aineista. Lisäksi materiaalien entistä parempi kierrättäminen voi synnyttää uusia työpaikkoja, etenkin palvelualoille. Kiertotalouden vauhdittamiseksi tarvitaan kuitenkin yhdistelmä erilaisia taloudellisia ohjaus- ja tukikeinoja. Tiedot ilmenevät aiemmin tänä vuonna julkaistusta Etla-tutkimuksesta.
Maailman materiaalikulutus on kolminkertaistunut 50 vuoden aikana eikä raaka-aineiden tarve ole tulevaisuudessa ainakaan vähenemässä. Kiertotaloudella pyritään yleisesti vähentämään raaka-aineiden käyttöä ja jätteiden määrää, ja varsinainen kierrättäminen onkin vain yksi osa kiertotaloutta. Keskeisessä roolissa ovat myös muutokset kulutuksen tavoissa ja tuotannon rakenteissa.
Suomi tavoittelee materiaalien kiertotalousasteen kaksinkertaistamista vuoteen 2035 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen vaatii aiempaa tehokkaampia toimia ja otollisen maaperän luomista kiertotaloudelle. Kiertotalouden vauhdittuminen voi paitsi luoda uusia työpaikkoja Suomeen, myös vähentää riippuvuutta kriittisistä raaka-aineista, todetaan alkuvuodesta julkaistussa Etla-tutkimuksessa Miten vauhdittaa kiertotaloussiirtymää? Katsaus mittareihin ja ohjauskeinoihin (Etla Raportti 159).
– Kiertotalouden avulla olisi mahdollista vähentää tarjontasokeista ja kriittisistä riippuvuussuhteista kumpuavia riskejä ja materiaalipuutteita, kun aiemmin käytetty raaka-aine saataisiin uudelleenkiertoon. Näin myös Suomen riippuvuuksia kriittisistä raaka-aineista pystyttäisiin vähentämään, ja äkillisiin sokkeihin varautumaan aiempaa paremmin, toteaa Etlan tutkimuspäällikkö Olli Ropponen.
TT-säätiön rahoittamassa tutkimuksessa vertailtiin erilaisia kiertotalouden ohjauskeinoja ja niiden toimintamekanismeja. Toimivia ohjauskeinoja ovat esimerkiksi verot ja maksut, taloudelliset tuet sekä sääntely.
– Tehokkain olisi yhdistelmä erilaisia taloudellisia ohjaus- ja tukikeinoja, joilla kiertotaloutta vauhditettaisiin. Yksittäin toteutetulla toimella voi olla myös epätoivottuja heijastevaikutuksia, jos esimerkiksi kotimaassa asetetut verot heikentävät kotimaisten tuottajien kilpailukykyä ja tekevät tuontituotteista houkuttelevampia. Yksittäisten toimien rinnalle tulisi siis ottaa samanaikaisesti käyttöön myös haittoja vähentäviä toimia, sanoo Etlan Olli Ropponen.
Myös tukitoimet voivat olla tarpeen, koska arvoketjuissa saattaa esiintyä markkinahäiriöitä tai -puutteita globaalin talouden myllerryksessä. Taloudelliset tuet kuitenkin vaatisivat rahoitusta, joka jouduttaisiin keräämään veroina tai maksuina.
– Onnistumisen avain voisi olla budjettineutraali muutos, jossa kierrättämättömistä asioista kerättäisiin veroina ja maksuina varoja, jotka jaettaisiin takaisin kiertotalouteen liittyvinä tukina. Keskeistä olisi, että nämä verot ja maksut kohdistuvat eri tavalla kuin tuet. Näin varmistettaisiin, että kiertotalouden kannalta toivottuja toimia kohdellaan eri tavalla kuin ei-toivottuja, Ropponen toteaa.
”Miten vauhdittaa kiertotaloussiirtymää? Katsaus mittareihin ja ohjauskeinoihin” (Etla Raportti 159) on Etlan alkuvuodesta 2025 päättyneen ”Kiertotalouden taloudelliset ohjauskeinot ja markkinalähtöiset ratkaisut” -tutkimushankkeen loppuraportti. Hanketta rahoitti TT-säätiö. Loppuraportti on julkaistu alun perin 17.2.2025.
