Paikallisten päättäjien täytyy voida vaikuttaa siihen, miten kansallisia resursseja ohjataan heidän alueensa sosiaali- ja terveyspalveluihin, toteavat tutkijat tuoreessa politiikkasuosituksessa.
Terveydenhuollon ammattilaiset kokevat, etteivät heidän mahdollisuutensa tarjota palveluita kaikilta osin täytä terveydenhuollolle asetettuja tavoitteita. Joka toisen työpaikalla oli säännöstelty tarjottavia palveluita, joka viidennen työpaikalla oli valikoitu autettavia henkilöitä ja joka kuudennen työpaikalla osa potilaista oli jäänyt ilman tarvitsemaansa hoitoa.
Kyselytutkimukseen vastanneista terveydenhuollon ammattilaisista joka kolmas oli huomannut sosioekonomisten erojen vaikuttavan sekä tarjottaviin tutkimuksiin että tarjottuihin hoitoihin, ja lähes puolet terveydenhuollon ammattilaisista oli huomannut sosioekonomisten erojen vaikuttavan hoidon tuloksiin.
Huolestuttavaa on, että ongelma korostui perusterveydenhuollossa. Terveyskeskukset ovat terveydenhuollon eturintama, jonka oletetaan olevan samanarvoinen kaikille. Tutkijat pohtivat, edistääkö resurssipula niin sanottua piilopriorisointia.
Tehostamalla toimintaa esimerkiksi paremmalla teknologialla säästetään kustannuksissa, ja säästö voidaan käyttää laadun parantamiseen tai eriarvoisuuden vähentämiseen. Tehostamisessa piilee kuitenkin myös vaara: muuttuneet toimintatavat saattavat tahtomattaan sysätä kokonaan uusia ihmisryhmiä kohti eriarvoisuutta.
Terveydenhuollon ammattilaiset toivovat, että kun alueellisia uudistuksia taas aletaan suunnitella, painotettaisiin oikean tiedon kokoamista ja jakamista ja avoimuutta, ja sekä henkilöstöä että potilaita kuultaisiin.
Suositus perustuu sosiaali-, terveys- ja tukipalveluhenkilökunnalle tehtyyn kyselytutkimukseen. Kyselyyn vastasi 2736 sote-alan ammattilaista. Terveydenhuollon vastaajista 59 % työskenteli erikoissairaanhoidossa ja 41 % perusterveydenhuollossa. Vastaajissa oli mukana esimiehiä, lääkäreitä, erityistyöntekijöitä (esim. terapeutit ja sosiaalityöntekijät), hoitajia ja hallinnon työntekijöitä.
Kyselytutkimuksen toteuttivat Etlan tutkijat Martti Kulvik ja Tarmo Valkonen sekä Sirpa Maijanen. Tutkimus on osa Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa PROMEQ-hankekokonaisuutta, joka etsii vaikuttavia keinoja eriarvon vähentämiseen ja tuottaa päättäjille uutta tietoa terveys- ja hyvinvointierojen yksilöllisistä ja yhteiskunnallisista tekijöistä ja niiden keskinäisistä mekanismeista.
Politiikkasuosituksen tekstin ja tutkijan haastattelun löydät PROMEQ-verkkosivuilta.
Lisätietoja: Martti Kulvik, puh. 041 543 3342, martti.kulvik@etla.fi
