Teknologia muuttaa tulevaisuuden töitä – Googlen Hal Varian Etlan vieraana

Googlen pääekonomisti Hal Varian kävi Etlan vieraana: “Ikääntymisen haaste on yhteinen”

Teknologinen muutos on toiminut talouskasvun ajurina koko teollistumisen historian ajan. Talouskasvusta puolestaan on seurannut kansalaisille terveyttä ja vapaa-aikaa.

Muutokset eivät kuitenkaan ole aina toteutuneet kivuttomasti. Koneellistumisen myötä jotkut työpaikat ovat kadonneet jopa iäksi.

– Mitä ihmiset haluavat; enemmän työpaikkoja ja vähemmän työtä. Ja juuri tämä voidaan toteuttaa teknologialla”, sanoo Googlen pääekonomisti, professori Hal Varian.

Hän puhui torstaina 30.8. Etlan KeyNotes-seminaarissa Vanhalla ylioppilastalolla, jossa pohdittiin työn tulevaisuutta ja tekoälyn vaikutuksia siihen. Seminaari on jatkoa Etlan vuonna 2001 alkaneelle kansainväliselle BRIE-ETLA-yhteistyölle (Berkeley Roundtable on the International Economy at the University of California, Berkeley, BRIE).

Työvoiman ekonomiaa

Berkeleyn ja MIT:n yliopistoissa koulutuksensa saanut Varian tarkastelee samanaikaisesti automaatiota ja demografisia tekijöitä. Kun automaatio vähentää työvoiman kysyntää, väestön ikääntyminen puolestaan vähentää työvoiman tarjontaa.

Teknologian ansiosta uudelle tasolle siirtyminen alentaa palkkoja ja työvoiman tarvetta. Ikääntyminen puolestaan merkitsee, että työvoiman tarjonta on vähäisempää ja palkkataso nousee.

Tylsät tehtävät koneille

Arviot automaation vaikutuksista työpaikkoihin vaihtelevat erittäin paljon. Kuuden tutkimuslaitoksen ennusteiden arviot ovat 10- 50 prosenttia.

– Automaatio ei sinänsä vie työpaikkoja, mutta se poistaa tylsän ja toistoja vaativan työn.

Professori Varian esittelee Yhdysvaltojen väestönlaskentatilastoa, minkä mukaan vuonna 1950 tilastoituja ammatteja oli kaikkiaan 270. Niistä ainoastaan yhtä ei enää ole lainkaan – eli hissinkuljettajaa. Heillekin on löytynyt muita töitä, esimerkiksi vartioinnista ja vastaanotosta.

Varian pohti sitäkin, mitä tapahtuu, jos meistä tulee äärimmäisen tuottavia.

– Jos automaatio lisää tuottavuutta 25 prosenttia, voimme käyttää työhön viikossa neljä päivää, kun siihen nyt kuluu viisi päivää Voimme siis tehdä työtä vähemmän ja kuluttaa enemmän, hän sanoo.

Esimerkiksi kerrossiivoojan tai talonmiehen töitä on kuitenkin vaikea automatisoida.

– Robotit toimivat parhaiten standardisoidussa ympäristössä ja toistuvissa tehtävissä. Puolet kaikista teollisuusroboteista on autotehtaissa. Heterogeeninen ympäristö on paljon vaikeampi.

Eikä automaatio tee tyytyväiseksi autoteollisuudessakaan. Elon Musk on sanonut, että pitkälle viety Teslan tuotannon automatisointi oli virhe, hänen virheensä.

– Ihmisiä on aliarvioitu, Varian siteeraa Muskia.

Ikääntyminen tuplaantuu, Alzheimer triplaantuu

Työvoimapula uhkaa useita kehittyneitä talouksia, eikä alhainen syntyvyyskään tuo siihen helpotusta.

Varianin esimerkki tulee Amerikasta, missä vuosina 1946-1964 syntyi suurten ikäluokkien sukupolvi eli ns. Baby Boomers. He tulivat 20 vuoden päästä työmarkkinoille ja myös naisten siirtyminen palkattuun työhön lisäsi työvoimaa.

Nyt on tilanne toinen, sillä Baby Boomers-sukupolvi eläköityy kovaa vauhtia. Yhdysvalloissa on tällä hetkellä 46 miljoonaa yli 65-vuotiasta, ja vuonna 2060 heitä on jo 98 miljoonaa eli 24 prosenttia väestöstä.

– Demografinen vaikutus työmarkkinoihin on 53 prosenttia suurempi kuin automaation vaikutus. Jos tuottavuuden kasvu olisi 1,6 prosenttia eikä arvioitu 1,3 prosenttia, voisimme kattaa ikääntymisen vaikutuksen, Varian sanoo.

Sen vuoksi maat, joilla on samantyyppinen väestön ikärakenne, investoivat eniten robotteihin. Näitä maita ovat etenkin Etelä-Korea, Japani ja Saksa.

Pohjoismaat myönteisiä teknologialle

Suomi ja muut Pohjoismaat ovat mieluummin omaksuneet kuin vastustaneet uusia teknologioita sekä vapaata kaupankäyntiä.

– Pienelle maalle, jolla on rajalliset luonnonvarat ja ankarat ilmasto-olosuhteet, kielteiset asenteet eivät ole koskaan olleet mikään optio, korosti Etlan hallituksen puheenjohtaja Carl Haglund avatessaan tilaisuuden.

Siirryttäessä dynaamiseen markkinatalouteen ovat sopeutumista helpottaneet sosiaaliset turvaverkot sekä opetus- ja koulutuspolitiikka.

– Pohjoismaat ovat onnistuneet nostamaan sekä BKT:n että hyvinvoinnin korkealle tasolle. Tuloerot ovat matalat kansainvälisillä standardeilla verrattuna, eivätkä ne ole kasvaneet juurikaan parin viime vuosikymmenen aikana, Haglund korosti.

Ei ole kuitenkaan takeita siitä, että menestys jatkuisi edelleen.

– Teknologisten muutosten vauhti on säälimätön. Digitaalinen teknologia, ja etenkin tekoäly, ovat nostaneet esiin pelkoja työpaikkojen massiivisesta katoamisesta. Miten tulemme toimeen tämän kanssa, Haglund kysyykin.

Paneelikeskustelun tulos: nopeus ratkaisee voittajat

Professori Varianin esityksen jälkeen EtlaKeyNotes-keskustelu jatkui korkean tason paneelilla, jota moderoi toimitusjohtaja Vesa Vihriälä.

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner suhtautui myönteisesti siihen, mitä uusia mahdollisuuksia muutos antaa: tekoäly, automaatio ja digitalisaatio ovat trendejä, jotka toimivat pitkään jatkuneen globalisaation jatkeena. Bernerin mukaan eri sektorien rajat ovat katoamassa, aivan kuin maiden väliset rajatkin.

Muutokset ovat kuitenkin kuten Henry Fordin aikoina. Muutosta on myös siinä, kuin nopeasti disruptiiviset teknologiat muuttavat asioita. Nyt ne tapahtuvat parhaimmillaan parissa vuodessa.

Suuri haaste ja mahdollisuus on Bernerin mukaan lainsäädännössä. Olemmeko valmiit muuttamaan niitä?

EU:ssa korkean tason tekoälyasiantuntijaryhmän puheenjohtajana toimiva Pekka Ala-Pietilä korosti tekoälyn mahdollisuuksia. Tekoäly ja siihen liittyvät teknologiat toimivat merkittävänä kiihdyttäjänä, jolla on monia ulottuvuuksia, kuten vaikutukset työn määrään ja tarvittaviin taitoihin.

Ala-Pietilä muistutti, miten internet ja matkapuhelin ovat täysin muuttaneet tapaa, miten toimimme ja kommunikoimme. Tekoäly tekee saman, ja vielä korkeammalla tasolla. Tähän ei ole kuitenkaan suoraa tietä ja oppiminen on tärkeä osa polkua. Voittajat ovatkin siellä, missä nopeammin opitaan soveltamaan tekoälyä.

Etlan tutkimusjohtaja Petri Rouvinen pohti, kuinka voimakas transitio työmarkkinoilla on käynnissä. Rouvinen ei usko pehmeään muutokseen vaan on huolissaan siitä, mitä tapahtuu seuraavan kymmenen vuoden aikana. Silloin disruptio on käynnissä monella teollisuuden alalla. Digitaalisten alustojen avulla syntyy täysin uusia tapoja tehdä työtä, millä on monimutkaisia seurauksia myös työmakkinoille. Automaatio kohtaa myös sellaisia asiantuntijuutta ja kognitiota sisältäviä ammatteja kuten lakimiehet ja lääkärit.