Suomen yritys- ja pääomatulojen verotus vääristää yritysten rahoitus- ja investointipäätöksiä suosimalla investointien rahoittamista velalla ja ohjaamalla investointikohteiden valintaa, ilmenee Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) raportista. Tavoitteeksi tulisi raportin mukaan ottaa kohtuullisiin veroasteisiin perustuva yritys- ja pääomatuloverotus, joka vääristää yritysten ja näiden omistajien taloudellisia valintoja mahdollisimman vähän.
Tutkimushankkeen tavoitteena oli analysoida Suomen yritys- ja pääomatuloverotuksen ongelmia sekä kehittämisvaihtoehtoja investointien, tuottavuuden ja talouskasvun näkökulmasta.
Nykyjärjestelmässä ongelmia, useita vaihtoehtoisia keinoja puuttua niihin
Tutkimuksen mukaan nykyinen yhteisöveromalli suosii investointien rahoittamista velalla, nostaa omalla pääomalla rahoitettujen investointien tuottovaatimusta ja vääristää investointien kohdentumista suosien muun muassa raskaita koneinvestointeja.
Osinkoverotuksen ilmeisin ongelma on listaamattomista yhtiöistä saatavien osinkojen veroasteen vaihtelu. Nykyiseen verojärjestelmään sisältyvä kahdeksan prosentin tuottoraja on hyvin korkea, mistä seuraa joissakin tapauksissa liiankin voimakas kannuste kasvattaa nettovarallisuutta. Kannuste voi jarruttaa investointien kohdentumista parhaiten tuottaviin kohteisiin.
Raportissa arvioidaan useita vaihtoehtoisia tapoja pienentää nykyisen järjestelmän kannusteongelmia. Keinot voidaan jakaa kahteen ryhmään:
ACE:n edut vahvempia kuin muiden vaihtoehtoisten mallien
Keskeisimpinä yhteisöveron perusrakenteita muuttavina malleina analysoidaan kahta kansainvälisessä keskustelussa paljon esillä ollutta järjestelmää.
Toisessa (ACE-vähennys) yritys voi vähentää oman pääoman laskennallisen kustannuksen, ja toisessa (CBIT-malli) velan korkojen vähennysoikeudesta luovutaan. Kumpikin poistaa oman pääoman syrjimisen, mutta samalla kumpaankin on nähty myös liittyvän ongelmallisia kannusteita.
ACE-mallin käyttöönottaminen osana verotuottoneutraalia uudistusta edellyttäisi yhteisöverokannan nostamista, mikä voisi vähentää Suomen houkuttelevuutta monikansallisten yritysten ja näiden voittojen sijoittumispaikkana. CBIT-malli tarjoaisi mahdollisuuden verokannan alentamiseen, mutta toisaalta korkovähennyksen poistumisen myötä yritysten investointikannustin heikkenisi.
OECD:n ja EU:n komission aloitteet kansainvälisen verosuunnittelun vähentämiseksi pienentävät kilpailukykynäkökohtien painoarvoa tässä punninnassa. Jos ACE toteutetaan lisäksi siten, että vähennys koskee vain uutta omaa pääomaa, veronkorotustarve ja siitä seuraavat haitat jäävät pieniksi. Näistä syistä ja korostettaessa investointeja ja taloudellista tehokkuutta ACE-malli näyttää näistä vaihtoehdoista lupaavammalta.
Viron malli kallis, varaukset eivät ratkaisu ongelmiin
Selvityksessä tarkasteltiin myös Viron jaetun voiton yhteisöveroa ja erilaisia varausvaihtoehtoja.
Viron mallin kustannusneutraali toteutus edellyttäisi korkeaa yhteisöverokantaa. Koska malli suosii voittojen jättämistä yritykseen, se jarruttaisi pääomien uudelleenkohdentumista parhaiten tuottaviin kohteisiin. Eri varausmallit keventäisivät verotusta jonkin verran, mutta eivät ratkaisisi nykyjärjestelmän kannusteongelmia.
Suositukset verotuksen tehokkuuden parantamiseksi
Raportti suosittelee listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen tuottorajan laskemista lähemmäs markkinakorkoja. Muutos tervehdyttäisi järjestelmän kannusteita. Pääomatulojen verokantoja ei tulisi enää nostaa.
Yhteisöveron kehittämisvaihtoehdoista yksikään ei ole täysin ongelmaton. Järjestelmää voidaan hyvin kehittää myös nykymallin pohjalta. Tällöin tappiontasausmahdollisuuksia olisi perusteltua vahvistaa ja veropoistot saattaa vastaamaan pääoman todellista kulumista.
Jos yhteisöverokantojen lasku jatkuu, nykymallin jäljelle jäävien vääristymien haitat pienenevät vähitellen. Jos yhteisöverokantojen aleneminen näyttäisi kuitenkin pysähtyvän Euroopassa, olisi perusteltua harkita siirtymistä ACE-malliin. Listaamattomien yhtiöiden osinkoverohuojennus tulisi tällöin poistaa tai rajata hyvin pieneksi. Uudistus päättäisi velan suosimisen ja vahvistaisi kannustetta investoida.
Raportissa arvioidaan myös, että Suomen tutkimus- ja kehitystoiminnan verotukikokeilun tarjoamien negatiivisten kokemusten perusteella pysyvän verotuen käyttöönottaminen ei näyttäisi olevan perusteltua. Innovaatiotukien kehittämisponnistelut tulisi sen sijaan suunnata suoran tuen järjestelmään.
Lisätiedot:
Seppo Kari, tutkimusohjaaja, VATT, puh. 0295 519 419, seppo.kari(at)vatt.fi
Niku Määttänen, tutkimusjohtaja, Etla, puh. 041 545 6721, niku.maattanen(at)etla.fi
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
Vaihde ja vastaanotto avoinna arkisin klo 8.30–15:30.
+358 (09) 609 900