Maailmantalous on siirtymässä uuteen geotalouden aikakauteen, jossa kansallisvaltioilla ja niiden muodostamilla blokeilla on yhä suurempi rooli yritystoiminnan reunaehtojen asettamisessa. Mitä tämä tarkoittaa Suomen kannalta, ja kuinka haavoittuvainen Suomen talous on kansainvälisen kaupan riippuvuuksista? Näihin kysymyksiin etsittiin vastauksia talousneuvoston sihteeristön järjestämässä keskustelutilaisuudessa ulkoministeriön Merikasarmilla tiistaina 17. kesäkuuta.
Tilaisuuden avasi talousneuvoston pääsihteeri Pekka Sinko Valtioneuvoston kansliasta, minkä jälkeen Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö esitteli Etla-tutkimuksen ”Geopolitiikka muuttaa toimintaympäristöä – Mitä tekee Suomi?” tuloksia. Tutkimus toteutettiin osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaa, vastaten talousneuvoston tietotarpeisiin.
— Globalisaation aikakaudella oletettiin, että kaikki maat noudattavat yhdessä sovittuja sääntöjä. Silloin myös vapautettiin kansainvälistä kaupankäyntiä, ja parannettiin yleistä liiketoimintaympäristöä. Nämä mahdollistivat globaalin erikoistumisen, mikä tarjosi pienille ja juuri tiettyihin vahvuuksiin erikoistuneille arvoketjujen palasille suuret, globaalit markkinat. Geotalouden aikakaudella taloudelliset toimet ovat siirtyneet osaksi suurvaltapolitiikkaa. Kansainvälisiä riippuvuuksia pyritään purkamaan ja yrityksiä tuetaan teollisuuspolitiikan keinoin. Nämä toimet johtavat maailmantalouden osittaiseen eriytymiseen, Etlan Ali-Yrkkö sanoo.
Koko Suomen välituotetuonnista reilu neljäsosa on kriisitilanteessa haavoittuvaa. Välituotteilla tarkoitetaan sellaisia hyödykkeitä, joita tarvitaan osana tuotantoprosessia kohti valmista hyödykettä. Haavoittuvan välituotetuonnin kokonaismäärästä vielä viidesosa tulee edelleen itäisen blokin maista.
Tilaisuus jatkui kommenttipuheenvuoroilla, joita pitivät alivaltiosihteeri Jarno Syrjälä ulkoministeriöstä, teollisuusneuvos Jyrki Alkio työ- ja elinkeinoministeriöstä, johtaja Timo Vuori EK:sta, sekä johtaja Antti Hoppania hissi- ja liukuporrasvalmistaja Koneelta. Tilaisuuden päätteeksi järjestettiin paneelikeskustelu, missä keskustelijat esittivät näkemyksiään Suomen tilanteesta ja asemasta geotaloudellisen aikakauden kynnyksellä.
— Turvallisuuspuoli on asia, joita yksityiset markkinat eivät hoida, vaan se on julkisen sektorin tehtävänä. Voi sanoa, että sodan tuulet puhaltavat maailmassa, ja me Suomessa katsomme asiaa nimenomaan puolustautumisen näkökulmasta. Tämä tarkoittaa talousnäkökulmasta erityisen suurta kysyntää puolustusalalle, kun katsotaan seuraavaa 10 vuotta eteenpäin, Ali-Yrkkö toteaa.
Lopuksi myös yleisö pääsi mukaan keskusteluun esittämään kysymyksiä.
Jyrki Ali-Yrkön esityskalvot löydät tämän artikkelin liitteenä.
