Tulevaisuuden kasvu Suomessa perustuu yhä selvemmin ohjelmistoille, datalle, brändeille ja organisaatiopääomalle – eli ns. aineettomille investoinneille. Parhain tulos ja korkein tuottavuus yrityksissä saadaan yhdistelemällä erilaisia aineettomia investointeja, todetaan 5. kesäkuuta julkaistussa Etla-raportissa. Business Finlandin rahoittaman laajan InChange-tutkimushankkeen tuloksia esiteltiin keskiviikkona Helsingissä. Tilaisuuden tallenne ja esitysten diat ovat nyt katsottavissa myös jälkikäteen.
Keskiviikkona 5.6. järjestetyssä Etla-webinaarissa Tulevan kasvun avaimet kädessä – mutta ymmärrämmekö aineetonta pääomaa? esiteltiin päättyvän InChange-tutkimushankkeen tuloksia. Samalla julkaistiin myös tuloksia yhteen vetävä Etla-raportti aineettomien pääomien vaikutuksista yritysten menestymiseen. Tilaisuuden avasi tutkimushankkeesta vastannut Etlan tutkimusneuvonantaja Petri Rouvinen.
Suomen tulevan kasvun ydin muodostuu yhä enemmän aineettomalle pääomalle, kuten ohjelmistoille, datalle ja brändeille.
— Tutkimuksessa havaittiin, että eniten investoiva prosentti yrityksistä kattaa kolmasosan kaikista yrityssektorin aineettomista investoinneista. Jos otetaan ylin 10 prosenttia investoijista, ne kattavat 2/3 kaikista yritysten Suomessa tekemistä aineettomista investoinneista. Havaitsimme, että investoinnit ovat siis hyvin keskittyneitä, Rouvinen sanoo.
Rouvisen mukaan on selvää, että niin hankkeesta saatujen tutkimustulosten, kuin laajemmankin kirjallisuuden perusteella meillä Suomessa on tarve innovaatio-, elinkeino- ja yhteiskuntapolitiikan suuntaamiseen niin, että aineettomat tuotannontekijät huomioidaan nykyistä laajemmin, ei pelkästään tutkimus- ja kehitystoimintana. Epäselvää on kuitenkin ollut se, miten tämä tulisi käytännössä tehdä.
Käytännön toimenpiteiden ”menu” sisältää Rouvisen mukaan muun muassa seuraavia ehdotuksia:
Lastenvaatevalmistaja Reiman hallituksen puheenjohtaja Elina Björklund piti webinaarissa puheenvuoron aineellisen ja aineettoman vuorovaikutuksesta käytännössä.
Björklundin mukaan aineettomalla pääomalla, kuten esimerkiksi brändillä ja digitaalisilla toiminnoilla, on korostunut merkitys kuluttajatuotteisiin erikoistuneen yrityksen toiminnassa. Hän otti esimerkiksi tavallisen t-paidan myynnin kuluttajalle.
— Tehtaalta tulevan t-paidan kustannus saattaa olla kymmenen euroa, mutta lopulta paita maksaa 100 euroa. Kuluttaja on valmis ja halukas maksamaan siitä 100 euroa, kun se edustaa tiettyä brändiä, mutta toki tuotteessa pitää olla laatukin kohdallaan. Parhaimmillaan luksusmerkit saattavat kuitenkin myydä samasta tehtaasta tulevan t-paidan 300 eurolla, ja toisaalta saman paidan voi saada Temusta viidellä eurolla. Hintahaitari on räjähtänyt digitaalisuuden myötä, Björklund kertoi.
Hänen mukaansa toinen tapa luoda arvoa kuluttajille on lisätä palvelua tuotteeseen. Sillä pyritään siihen, ettei olisi vain yksi kaupankäynti, vaan jatkuvia tuottoja, ja tällainen voi olla esimerkiksi kanta-asiakasohjelma.
Investoinnit aineettomaan pääomaan, kuten brändäykseen, konseptointiin ja digitaaliseen asiakaskokemukseen, tuovat arvonlisää itse fyysisen tuotteen ympärille, Björklund summasi.
Tilaisuuden paneelikeskusteluun osallistuivat Elina Björklund (Reiman hallituksen puheenjohtaja), Jani Jalonen (Music x Median toimitusjohtaja), sekä Laura Juvonen (VTT:n strategiajohtaja). Keskustelun moderoi Etlan Petri Rouvinen.
— Fyysinen ja digitaalinen puoli tulee integroitumaan todella paljon. Jos mietitään B2B-sektoria, sen liiketoiminnan kasvumahdollisuudet tulevat yhä enemmän palveluista. Kiertotaloudella ja kestävyysasioilla on myös todella iso merkitys, muistutti Laura Juvonen.
Panelistit keskustelivat myös brändien merkityksestä tuotteille sekä digitalisaation merkityksestä aineettoman pääoman kasvulle. Eräs aineettoman pääoman peruselementti on skaalautuvuus.
— Skaalautuminen on kiinnostava kysymys, koska skaalautumisen esteet ovat teknisesti poistuneet. Jos ajattelee yksittäisiä luovia sisältöjä, globaali jakelu on kenen tahansa saavutettavissa. Se on täysin poikkeuksellista, jos ajattelee mikä oli 15 vuotta sitten tilanne, pohti Jani Jalonen.
— Suomi on kuin saari, joten digitalisaatio tarjoaa erinomaisen putken kaikille kansainvälisille markkinoille, huomautti puolestaan Elina Björklund.
Kiinnostavaa ja avointa ajatustenvaihtoa käynyt paneeli otti lopuksi myös yleisön mukaan keskusteluun. Yleisön joukosta saatiinkin monia asiantuntevia, sekä keskustelua herättäneitä kysymyksiä ja kommentteja aineettoman pääoman aihepiirin ympäriltä.
Tilaisuuden juonsi Etlan tiedottaja Justiina Airas.
Voit katsoa tallenteen ylintä kuvaa klikkaamalla tai suoraan YouTube-kanavaltamme.
Esityskalvot löydät tämän artikkelin liitteenä.
