Ehdotettu asetus laajentaa tutkimus- ja innovaationeuvoston tehtäviä ja kokoonpanoa. TIN:in tehtävät laajenevat kattamaan myös aloitteiden teon kansallisiksi strategiavalinnoiksi, TKI-politiikan maakuvan edistämisen, T&K-rahoituslain ja monivuotisen T&K-rahoituksen suunnitelman toimeenpanon seurannan ja yhteensovittamisen sekä ehdotusten teon t&k-rahoituksen kohdentamisesta. TIN:n ministereitä on nyt kuusi. Jatkossa niitä olisi viisi-seitsemän ja varapuheenjohtajina toimisi yksi ministeri, yksi tiedeyhteisön edustaja ja yksi elinkeinoelämän edustaja. Lisäksi nykyisen valmisteluverkon korvaisi päätoiminen sihteeristö.
TIN:n uudistus, jolla tähdätään tutkimus- ja innovaatiopolitikan kehittämiseen ja johtamisen parantamiseen sekä yhteiskunnallisen vaikuttavuuden vahvistamiseen, on kannatettava toimi. TKI-toiminnalla on vahva yhteys tuottavuuteen, ja Suomen viimeisen viidentoista vuoden heikko tuottavuuskasvu edellyttää panostuksia innovaatiopoliittisiin toimiin.
Julkisen TKI-rahoituksen merkittävä lisäys vaatii entistä tarkempaa määrärahojen kohdentamisen arviointia ja seurantaa, mikä on linjassa esitetyn uudistuksen kanssa. Lain valtion tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoituksesta vuosina 2024-2030 (20.12.2022/1092) noudattaminen edellyttää, että t&k-toimintaan varattujen määrärahojen määrää lisätään tasaisesti vuosittain niin, että vuonna 2030 ne vastaavat 1,2 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Julkisen TKI-rahoituksen tehokas kohdentaminen markkinapuutteiden (tärkeimpänä ulkoisvaikutukset) korjaamiseksi on olennainen edellytys lain toimeenpanoon liittyvän innovaatiopolitiikan onnistumiselle. Viimeaikainen tutkimustieto viittaa siihen, että julkisen TKI-rahoituksen kokonaistaloudelliset tai hyvinvointivaikutukset riippuvat olennaisesti paitsi sen määrästä myös siitä, kuin tehokkaasti se onnistutaan kohdentamaan. On tärkeää, että meillä on korkean tason neuvosto, joka arvioi t&k-määrärahojen käyttöä, niiden kohdentamisen vaikuttavuutta ja tekee tutkimustietoa ja asiantuntijoita hyödyntäen ehdotuksia t&k-rahoituksen kohdentamisesta.
Esitys siitä, että TIN:n varapuheenjohtajuudesta vastaisivat poliittisen päätöksenteon, tiedeyhteisön ja elinkeinoelämän edustajat on kannatettava. Tutkimus- ja innovaatiopolitiikan koordinointi, aloitteet kansallisista strategiavalinnoista ja ehdotukset TKI-rahoituksen kohdentamisesta niin, että ne tukevat kasvua ja hyvinvointia, vaativat laaja-alaista osaamista ja ymmärrystä suomalaisesta tutkimus- ja innovaatiojärjestelmästä. Erityisesti on kuitenkin huolehdittava, että neuvostossa on riittävää ymmärrystä erilaisten toimien kokonaistaloudellisista vaikutuksista sekä arviointiosaamista.
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan (VN TEAS) lakkauttamisen jälkeen on edelleen tarvetta päätöksentekoa verrattain nopealla aikataululla palvelevalle tutkimustiedolle. TIN:n roolia voitaisiinkin laajentaa koordinoimaan yhteiskunnallisesti relevanteista tutkimusaiheista tehtävien, kilpailutettujen tutkimusten ja selvitysten tekoon varattavien määrärahojen käyttöä.
