Eduskunnan talousvaliokunnalle koskien asiaa E 62/2019 vp

Eduskunnan talousvaliokunta on pyytänyt Etlalta lausuntoa Valtioneuvoston selvityksestä Komission tiedonannosta Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: Vihreän siirtymän rahoitus; Kestävä Eurooppa -investointiohjelma.

Toteamme, että Komission tiedonannon mukainen Kestävä Eurooppa -investointiohjelma on tärkeä osa ilmastopolitiikkakokonaisuutta pyrittäessä kohti hiilineutraalia Eurooppaa vuoteen 2050 mennessä.

Komission arvioiden mukaan vuoden 2030 ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttaminen edellyttää 260 miljardin euron lisäinvestointeja vuoteen 2030 saakka. Investointitarve on EU-tasolla merkittävä ja tarve kasvanee edelleen, jos Komissio tiukentaa vuoden 2030 ilmastotavoitteita edelleen. Tavoitteiden saavuttamiseksi on perusteltua ohjata ja kannustaa niin julkisia ja kuin yksityisiäkin investointeja ilmasto- ja ympäristötavoitteiden mukaisiin investointikohteisiin Kestävä Eurooppa -investointiohjelman kaltaisella kokonaisuudella.

Taloustieteellisen kirjallisuuden mukaan julkisen vallan tulisi ohjata taloutta niin, että yritykset joutuisivat päätöksissään ottaa huomioon aiheuttamansa ns. ulkoisvaikutukset, kuten esimerkiksi ilmasto- ja ympäristöhaitat. Ilmastonmuutoksen tapauksessa tämän useimmiten ajatellaan tarkoittavan kasvihuonekaasupäästöille maksuja (verot tai päästökauppa) ja tukea vähähiilisen teknologian kehittämiseen (T&K-tuet) (esim. Acemoglu ym. 2016). Siten EU:ssa keskeisen ilmastotoimen tulisi olla päästökauppajärjestelmän päästörajoitteen tiukentaminen ja päästökauppajärjestelmän laajentaminen tai vastaavien päästöhinnoittelumekanismien kehittäminen päästökaupan ulkopuolisille sektoreille.

Kestävä Eurooppa -investointiohjelma on päästökauppajärjestelmän piiriin kuuluvien investointien osalta päästökauppajärjestelmän kanssa päällekkäinen ohjauskeino, joka päästökauppajärjestelmän luonteen vuoksi ei vähennä, ainakaan täysimääräisesti, KHK-päästöjä päästökauppasektorilla. Sen vuoksi Kestävä Eurooppa -investointiohjelmaa tulisi toteuttaa erityisesti vähähiilisen teknologian T&K-tuen luonteisesti, mikä loisi uusia liiketoimintamahdollisuuksia, alentaisi päästövähennyskustannuksia ja tuottaisi tekniseen kehitykseen liittyviä myönteisiä ylivuotovaikutuksia. Siltä osin kuin ohjelman kiinteän pääoman investoinnit kohdistuvat päästökauppajärjestelmän ulkopuolisiin päästövähennystoimiin, on myös suorille investointituille taloustieteellisiä perusteita.

On tärkeää huomata, että taloustieteellinen analyysi keskittyy tyypillisesti tehokkaiden ratkaisujen etsimiseen yksinkertaistetuissa mallitilanteissa. Sen sijaan esimerkiksi rakennemuutoksen kustannusten ja tulonjakovaikutusten huomioiminen jää usein vähemmälle. Toimet ilmastoneutraalin Eurooppa saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä vaativat niin suuria muutoksia tuotantorakenteissa, että rakennemuutoksen kustannukset voivat olla paikoin merkittäviä. Tämän vuoksi tarvittavien poliittisten päätösten läpivienti voi olla vaikeaa. Kestävä Eurooppa -investointiohjelmaan kuuluva Oikeudenmukaisen siirtymän mekanismi on keskeinen väline, jolla muutoksen paikallisia negatiivisia vaikutuksia voidaan hillitä ja kompensoida. Hyvin toteutettuna, tämä lisää poliittisten päätösten liikkumavaraa.

On myös hyvä huomata, että Kestävä Eurooppa -investointiohjelmassa on elementtejä, jotka ovat toiminnaltaan ja tavoitteiltaan Sanna Marinin Hallituksen esittämän Valtion kehitysyhtiö Vake Oy:n pohjalta rakennetun ilmastorahaston kanssa samansuuntaisia. On siten tärkeää, että em. kahden rahoitusjärjestelmän vihreän rahoituksen periaatteet olisivat linjassa ja toisiaan tukevia. Kestävä Eurooppa -investointiohjelma pitää sisällään toimia myös rahoituksen suuntaamisen yhdenmukaistamiseen.

 

Jussi Lintunen

tutkija

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos

 

Lähteet:

Acemoglu, D., Akcigit, U., Hanley, D., & Kerr, W. (2016). Transition to clean technology. Journal of Political Economy, 124(1), 52-104.