Kyberturvallisuuden taso peilaa koko digitalisaation tilaa – mutta säröileekö Suomen peili?

Maan kyberturvallisuuden taso kertoo myös digitalisaation yleisen asiantuntemuksen tilasta. Kyberturvallisuuden hallinta vaatii muun muassa korkeatasoista digitaalista osaamista ja laajemman ICT-alan toiminnan tuntemista. Vuoden 2020 Digibarometrissä Suomen kyberturvallisuuden taso oli maiden vertailussa keskiarvon paremmalla puolella, silti kärkimaat uhkaavat karata Suomen ulottumattomiin. Suomen tulisikin valjastaa potentiaalinsa suorituskyvyksi ja hypätä kärkimaiden kehitykseen mukaan, patistavat Etlan tutkijat Timo Seppälä ja Juri Mattila.

Tietoturvaohjelmistoyritys McAfee arvioi vuonna 2016 verkkorikollisuuden kokonaiskustannuksiksi noin 600 miljardia euroa, mikä on noin 0,8 prosenttia maailman vuotuisesta bruttokansantuotteesta. Siitä lähtien kyberturvallisuusongelmien määrä on maailmanlaajuisesti vain kasvanut. Tietoturvayhtiö F-Secure on arvioinut verkkohyökkäysten määrän kaksinkertaistuneen vuosina 2017–2018.

Kyberturvallisuus onkin hyvä mittari kunkin maan digitalisaation yleisen asiantuntemuksen tasosta. Kyberturvallisuuden korkeatasoinen hallinta vaatii laajan joukon erilaisia digitaalisia taitoja ja kykyjä sekä laajan strategisen ymmärryksen ICT-liiketoiminnan tuntemuksesta. Teollisuudessa esimerkiksi autoteollisuutta on pidetty tyypillisesti vertailukohtana kansakuntien teknologiselle osaamiselle.

– Ajatellaan, että korkealaatuisten autojen valmistus vaatii laajan joukon erilaisia teollisia ja teknologisia kyvykkyyksiä. Logiikkana on, että jos voidaan rakentaa laadukkaita autoja, voidaan rakentaa mitä tahansa. Monella tavalla sama pätee kyberturvallisuuteen, havainnollistaa Etlan tutkija Juri Mattila.

Tuoreessa vuoden 2020 Digibarometrissä todetaan, että Suomen kyberturvallisuuden taso on vertailussa keskiarvon paremmalla puolella verrattuna muuhun Eurooppaan, mutta kehityksessä alamme jäädä kärjen vauhdista.

Mihin Suomi sitten kompastuu tietoturvallisuudessa?

Syitä on useita. Esimerkiksi tietovuodot olivat suomalaisissa yrityksissä kolme kertaa yleisimpiä kuin EU28-maissa keskimäärin vuonna 2019. Kuluttajista 25 prosenttia ei rajoittanut lataamiensa sovellusten heistä keräämiä tietoja, vaikka vain 4 prosenttia heistä ei tietänyt rajoittamisen mahdollisuudesta.

Suomi panostaa kuitenkin muuta Eurooppaa ja Pohjoismaita enemmän digitaalisten taitojen opettamiseen.

–  Vaikutuksia ei voida nähdä heti, mutta Suomen heikentyvä asema kyberturvallisuudessa herättää kysymyksen, panostaako Suomi digitalisaation opetuksessa oikeisiin osa-alueisiin ja teknologisiin kyvykkyyksiin. Digitaalisella aikakaudella kyberturvallisuus on kilpailutekijänä avainasemassa ja Suomella on paljon potentiaalia kehittää kyberturvallisuuden tasoaan, koska ala kasvaa ja muuttuu jatkuvasti, sanoo Etlan johtava tutkija Timo Seppälä.

Kehitys haastaa jatkossa myös kyberturvallisuuden nykyiset, jo olemassa olevat välineet ja käytännöt. Yhä useampien laitteiden ollessa yhteydessä Internetiin, tarvitaan laitteille samanlaisia digitaalisia tunnistusmenetelmiä kuin nykyisin on esimerkiksi ihmisten tunnistamiselle.

 

Juri Mattilan ja Timo Seppälän artikkeli “Ahead of the game, but for how long? – Insights from a benchmarking study on Finland’s cybersecurity landscape” julkaistiin  heinäkuussa 2020 Cyberwatch Finland -lehdessä (No. Q2/2020, pp. 14–16).

Lehden pdf-versio.