Kun Elinkeinoelämän tutkimuslaitos perustettiin vuonna 1946, Suomi oli aivan toisen näköinen maa kuin nyt. Sota oli juuri päättynyt, teollistuminen alkutekijöissään ja yhteiskunta muutosten keskellä. Talouspolitiikka tarvitsi luotettavaa ja riippumatonta tietoa. Tähän tarpeeseen syntyi Etla.
Sama tarve kantaa tutkimustyötä edelleen. Kahdeksankymmentä vuotta myöhemmin Etlan rooli voidaan kiteyttää yhä sanoihin: tutkimusta päätöksenteon tueksi ja ratkaisuja Suomen hyväksi.
Vaikka aihepiirit ovat Etlassa vaihtuneet talouden murrosten mukana, punainen lanka on pysynyt: talouskasvun ja erityisesti tuottavuuden kehityksen ymmärtäminen. Tuottavuuden kasvu ei ole vain taloustieteilijöiden sisäpiirin lempiaihe, vaan koko hyvinvointiyhteiskunnan perusta. Se on se hiljainen voima, joka määrittää, millaiseen tulevaisuuteen Suomella on varaa – ja millaisia unelmia voimme yhteiskuntana tavoitella.
Etlan historiasta löytyy lukemattomia esimerkkejä tutkimuksista, jotka ovat vaikuttaneet suomalaisen päätöksenteon suuntaan. Laitos on ollut läsnä teknologiateollisuuden murroksissa, globalisaation aallokossa, EU-jäsenyydessä, talouskriiseissä ja niin sanotuissa rakenteellisissa uudistuksissa. Yhteistä näille vaiheille on se, että Etla on pyrkinyt tarjoamaan kylmää faktaa ja analyyttistä selkeyttä silloin, kun ympärillä on kuohunut.
Nykyhetken tutkimuksen painopisteet heijastavat jälleen aikamme suuria kysymyksiä. Tekoäly, vihreä siirtymä, geopoliittiset jännitteet ja väestön ikääntyminen muokkaavat Suomen taloudellisia edellytyksiä tavalla, joka edellyttää entistä syvempää ymmärrystä tuotannon rakenteista, investointien dynamiikasta ja yritysten uudistumiskyvystä.
Juhlavuotemme tuo mukanaan myös jotain erityistä.
Vuonna 2026 julkaistava kirjahanke ”Suomi 2051” kokoaa yhteen näkemyksiämme siitä, millaiseksi Suomi voisi parhaimmillaan muodostua seuraavien 25 vuoden aikana. Tavoitteena ei ole esittää ennustuksia, vaan tarjota konkreettisia ehdotuksia uudistuksiksi, joilla kohta 20-vuotinen nollakasvun aika saadaan loppumaan.
Millainen maa Suomi on, jos onnistumme nostamaan tuottavuuden uuteen nousuun? Entä jos emme onnistu? Millaisia päätöksiä tarvitaan, millaisia valintoja meidän on tehtävä? Kirjahanke toimii toivottavasti keskustelunavauksena, joka kutsuu sekä elinkeinoelämän että päättäjät tarkastelemaan pitkää aikaväliä totuttua rohkeammin.
Syyskuun alussa järjestettävä juhlaseminaari kokoaa yhteen laajan joukon tutkijoita, talouspäättäjiä ja yhteiskunnallisia toimijoita. Päivän ohjelma suuntautuu tulevaisuuteen, mutta samalla se on kunnianosoitus niille, jotka ovat tehneet Etlasta sen, mitä se on tänään.
Nostamme juhlavuoden aikana myös esiin laitoksen nykyisiä tutkijoita. Tämä näkyy tarinoina, henkilökuvina, tutkimusnostoina ja kohtaamisina, jotka muistuttavat, että jokaisen analyysin ja mallinnuksen takana on ihminen ja ajattelija.
Etlalla on 80‑vuotinen perintö, mutta ennen kaikkea sillä on 80‑vuotinen velvollisuus tulevaisuuteen. Tutkimuksella on merkitystä vain, jos se auttaa Suomea tekemään parempia päätöksiä, ymmärtämään maailmaa oikein ja suuntaamaan rajalliset voimavarat viisaasti. Tässä tehtävässä Etla on ollut keskeinen toimija – ja tulee olemaan sitä myös seuraavan kahdeksankymmenen vuoden ajan.
Tervetuloa mukaan Etlan juhlavuoteen!
