Miksi Suomen ja Saksan korkoero kasvaa?

Viime päivien markkinamyllerrys on nostanut myös Suomen valtionlainojen korkoja suhteessa Saksaan valtionlainoihin. Esimerkiksi korkoero kymmenen vuoden lainan osalta on tätä kirjoitettaessa noussut parissa viikossa noin 0.2 prosenttiyksiköstä noin 0.6 prosenttiyksikköön. Yksi mahdollinen – ja hyvin huolestuttava – tulkinta on, että sijoittajat ovat yhtäkkiä alkaneet epäillä myös Suomen valtion velanhoitokykyä.

Suomella on toki nopeasta ikääntymisestä johtuva kestävyysongelmansa, johon nykyinen hallitus ei ohjelmassaan esitä kunnollisia ratkaisuja. Suomen julkinen talous on kuitenkin edelleen Saksaankin verrattuna hyvässä kunnossa. Siksi on vaikea uskoa, että kyse olisi sijoittajien epäluulosta Suomen velanhoitokykyä tai -halua kohtaan.

Sijoittajien luottamusta valtion velanhoitokykyyn voidaan arvioida niin sanottujen luottoriskinvaihtosopimusten (credit default swaps, CDS) hintojen avulla. Ne ovat eräänlaisia vakuutuksia, joiden avulla sijoittaja voi suojautua valtion velkojen laiminlyöntiä vastaan. CDS -sopimusten hinnan nousu kertoo suuremmasta epäluottamuksesta valtion lainanhoitokykyä tai -halua kohtaan.

Kuviossa 2 esitetään Ranskan, Saksan ja Suomen 5-vuoden valtionlainoihin liittyvien CDS -sopimusten hintojen kehittyminen tämän vuoden alusta alkaen. Näiden hintojen perusteella sijoittajat pitävät Suomeen valtionlainoihin liittyvää uudelleenjärjestelyriskiä pienempänä kuin Saksan lainoihin liittyvää riskiä. Suomen lainaan liittyvältä riskiltä suojautuminen on viime kuukausina kallistunut, mutta Saksan lainaan liittyvältä riskiltä suojautuminen on kallistunut vielä enemmän. Suojautuminen Ranskan velan laiminlyöntiriskiltä on tullut kalliimmaksi Saksankin velkaan verrattuna.

Euroalueen valtionlainojen korkoeroja selitetään velan laiminlyöntiin liittyvän riskin lisäksi myös likviditeetillä. Saksan valtionlainoja on markkinoilla paljon enemmän ja useamman sijoittajan hallussa kuin Suomen valtionlainoja. Siksi ne ovat likvidimpi sijoituskohde kuin Suomen valtionlainat. Sijoittaja voi luottaa, että hän pystyy halutessaan nopeasti myymään Saksan valtionlainoja suuren määrän, ilman että velkakirjojen hinta sen seurauksena laskee. Tällä voi olla merkitystä erityisesti tilanteessa, jossa rahoitusmarkkinat toimivat hyvin huonosti.

Suomen ja Saksan korkoeron kasvaminen ei siis todennäköisesti kerro siitä, että luottamus Suomen velanhoitokykyä kohtaan olisi nopeasti heikentynyt. Pikemminkin kyse on siitä, että rahoitusmarkkinoiden yleisen epävarmuuden lisääntyessä sijoittajat arvostat likviditeettiä entistä enemmän, mikä nostaa Suomen velalle vaadittavaa korkoa Saksaan velkaan verrattuna.

Kuviosta 2 nähdään, että samanlainen Suomen ja Saksan valtionlainojen korkoeron kasvu, joka on tapahtunut viime viikkojen kuluessa, tapahtui myös finanssikriisin kärjistyessä vuoden 2008 loppupuolella. Saksan ja Suomen valtionlainojen korkoero kertoo ennen kaikkea kasvavasta huolesta, että menneillään oleva eurokriisi aiheuttaa vielä täysimittaisen pankkikriisin.

Kuvio 1

Kuvio 2