Etla selvitys: Korotetut poistot todennäköisesti lisäävät investointeja

Hallituksen esittämä määräaikainen korotettujen poistojen salliminen lisäisi todennäköisesti investointeja, käy ilmi tänään julkaistusta Etlan selvityksestä. Korotetut poistot mahdollistaisivat yritysten investointimenojen vähentämisen verotuksessa nykyistä nopeammin ja alentaisivat siten uusilta investoinneilta vaadittavaa tuottoa. Poisto-oikeuden tilapäiseen korottamiseen ei myöskään selvityksen mukaan liity suuria riskejä julkisen talouden kannalta. Suomen suhteellisen matala yhteisöveroaste, matala korkotaso ja listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen erityispiirteet kuitenkin pienentävät niiden vaikutusta investointeihin.

Suomen nykyisessä verojärjestelmässä aineelliset investoinnit tulee yleensä vähentää verotuksessa poistoina usean vuoden kuluessa. Poistojen jaksotus perustuu siihen, kuinka kauan investoinnin, esimerkiksi tuotannossa käytettävän koneen, arvioidaan tuottavan tuloa. Yksi tapa pyrkiä lisäämään investointeja on kasvattaa poisto-oikeuksia tai antaa yrityksille täysi poisto-oikeus, eli mahdollisuus vähentää käyttöomaisuuden koko hankintameno välittömästi sen tilikauden yhteisöveropohjasta, jolloin investointi toteutetaan.

Etlan tutkimusjohtajan Niku Määttäsen tänään julkaistu selvitys ”Poisto-oikeudet, investoinnit ja julkinen talous” (ETLA Raportti 96) käy läpi tärkeimpiä korotettuihin poistoihin ja täyteen poisto-oikeuteen liittyviä näkökohtia sekä arvioi niiden hyödyllisyyttä kansantalouden näkökulmasta. Selvityksen mukaan poisto-oikeuksien korottaminen keventää investointien tuoton keskimääräistä verotusta lykkäämällä yritysten maksamaa yhteisöveroa. Korotettujen poistojen ansiosta investoinnit sitovat vähemmän pääomaa. Siksi korotetut poistot myös lievittävät rahoituksen saatavuuteen mahdollisesti liittyviä ongelmia.

Korotetut poistot lisäisivät investointeja Suomessakin

Määttäsen mukaan kansainvälisessä tutkimuksessa on löydetty vahvaa näyttöä sen puolesta, että poisto-oikeuksien kasvattaminen kasvattaa myös investointeja.

– Tutkimuksen perusteella vaikuttaa todennäköiseltä, että korotetut poistot lisäisivät investointeja myös Suomessa. On kuitenkin mahdotonta arvioida tarkasti, kuinka paljon investoinnit kasvaisivat. Suomen suhteellisen matala yhteisöveroaste, matala yleinen korkotaso ja listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen erityispiirteet pienentävät korotettujen poistojen vaikutusta investointeihin. Poisto-oikeuksien korottamisella voi silti olla suuri vaikutus erityisesti joidenkin sellaisten yritysten investointikannustimiin, jotka joutuvat nyt maksamaan korkeaa lainakorkoa, Määttänen arvioi.

Listaamattomien yritysten osalta korotetun poisto-oikeuden hyödyntäminen ei välttämättä ole yrityksen omistajien kannalta järkevää. Tilannetta mutkistaa osinkoverotus, sillä korotetut poistot pienentävät yritysten nettovarallisuutta, mikä joissakin tilanteissa kiristää osinkojen verotusta.

Julkisen talouden kannalta korotetut poistot ovat Määttäsen mukaan suhteellisen riskitön tapa pyrkiä kasvattamaan investointeja.

– Samat syyt, jotka pienentävät korotettujen poistojen vaikutusta investointeihin, myös pienentävät niiden mahdollista kielteistä vaikutusta julkiseen talouteen. Esimerkiksi matalan korkotason vuoksi yhteisöverokertymän lykkääntymisellä ei ole suurta merkitystä julkisen talouden kestävyyden kannalta. Korotetut poistot eivät myöskään kärjistäisi listattujen ja listaamattomien yritysten erilaista verokohtelua, Määttänen toteaa.

Julkisen talouden näkökulmasta on myös hyvä asia, että korotetut poistot kohdistuvat vain uusiin investointeihin. Parhaimmillaan korotetut poistot vahvistavat julkista taloutta erityisesti kasvattamalla työn tuottavuutta ja sitä kautta useita veropohjia.

Kassavirtaverotus parantaisi verotuksen neutraalisuutta

Lainarahoitteisten investointien korkojen vähennys verotuksessa ja korotetut poistot sopivat kuitenkin selvityksen mukaan huonosti yhteen. Tältä osin korotetut poistot pikemminkin heikentävät verotuksen neutraalisuutta, jos korkovähennystä ei samalla rajoiteta.

Täysi poisto-oikeus olisikin perusteltua yhdistää korkovähennyksen poistamiseen investointien rahoittamiseksi otettujen lainojen osalta. Tällöin voidaan puhua kassavirtaverotuksesta. Siihen siirtyminen parantaisi selkeästi verotuksen neutraalisuutta keventämällä omalla pääomalla rahoitettujen investointien tuoton verotusta ja asettamalla oman ja vieraan pääoman verotuksellisesti samalle viivalle.

Nyt julkaistu tutkimus on TT-säätiön rahoittama.

Määttänen, Niku: Poisto-oikeudet, investoinnit ja julkinen talous ( ETLA Raportti 96)

Lisätietoja:

Tutkimusjohtaja Niku Määttänen, ETLA, p. 041-545 6721, niku.maattanen@etla.fi