Etla on mukana asennemuutoskampanjassa, jonka tarkoituksena on kiinnittää huomiota kansainvälisten osaajien merkitykseen Suomen taloudessa. Maanpuolustaja-kampanja herättelee keskustelua ja tekee näkyväksi sitä, kuinka kansainväliset osaajat rakentavat jo nyt suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Kampanjan aloitustilaisuus järjestettiin 27. maaliskuuta entisessä Marian sairaalassa Helsingissä, missä toimii nykyisin startup-keskittymä Maria01.
Maanpuolustaja-kampanjastartti Helsingissä alkoi The Shortcut-yhteisön toimitusjohtajan Riikka Loisamon alustamana. Loisamon edustama The Shortcut on yhteisö, joka edistää korkeakoulutettujen maahanmuuttajien koulutusta ja kontakteja sekä työllistymistä erityisesti suomalaisiin startup-yrityksiin. Sen taustalla on Startup-säätiö, joka vastaa myös laajalti tunnetusta Slush-tapahtumasta.
Etla puolestaan on liittynyt mukaan Maanpuolustaja-kollektiiviin, joka kampanjallaan haluaa edistää asennemuutosta suomalaisessa maahanmuuttokeskustelussa, erityisesti kun puhumme työperäisen maahanmuuton tai kansainvälisten osaajien merkityksestä Suomen tulevaisuuden kasvulle.
Kollektiivissa ovat jäseninä myös muun muassa Keskuskauppakamari, Kuntaliitto, Startup-yhteisö sekä useita yrityksiä kuten Supercell, Silo AI ja Attendo.
Kollektiivissa niin ikään mukana olevan työeläkeyhtiö Ilmarisen toimitusjohtaja Jouko Pölönen avasi kampanjastartissa Suomen väestöhaasteita ja julkisen talouden tilaa. Hänen mukaansa taloudellinen kasvu, jota Suomessa kovasti tarvitsemme, syntyy tuottavuuden kehittämisestä, osaavista ihmisistä ja investoinneista.
– Suomen tulee pystyä houkuttelemaan osaavaa työvoimaa, ja heille on luotava tervetullut olo osaksi yhteiskuntaamme. Työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan myös eläkejärjestelmän kestävyyden kannalta suurten ikäluokkien eläköitymisen, sekä syntyvyyden vähenemisen vuoksi, Ilmarisen Pölönen sanoi.
Helsingin yliopiston kansleri Kaarle Hämeri korosti kansainvälisten opiskelijoiden ja tutkijoiden merkitystä Helsingin yliopistolle. Kansainvälisiä opiskelijoita tulee erityisesti maisterivaiheen opintoihin, ja yliopiston tutkijoista noin kolmasosa on kansainvälisiä.
– Yliopistoyhteisön kansainvälisten jäsenten keskuudessa Suomeen jäämiseen kannustavina tekijöinä on esimerkiksi vakaa yhteiskunta ja puhdas luonto. Poisvetävänä tekijänä taas on etenkin kielitaito, sillä harvoin kahden vuoden mittaisen maisteritutkinnon suorittamisen aikana kielitaito kehittyy niin hyvin, että voisi siirtyä suoraan suomenkieliseen työelämään, Hämeri totesi.
Kielitaitohaaste ei koske pelkästään yliopistoa, vaan työntekijöitä ja työnantajia Suomessa laajemminkin. Tutkijoiden kielitaito ei sinänsä ole merkittävä ongelma, koska akateeminen maailma on pitkälti englanninkielistä. Ennemminkin haasteena on perheen saaminen Suomeen, puolison työpaikka sekä lasten hoitopaikkojen saatavuus.
Puheenvuorojen jälkeen annettiin tilaa paneelikeskustelulle, johon osallistuivat peliyhtiö Metacorelta Anna Koskelo-Moore sekä henkilöstökokemusjohtaja Terhi Lindgren hoivayhtiö Attendolta. He kertoivat omien organisaatioidensa kautta kokemuksia kansainvälisistä työympäristöistä.
Metacorella lähes puolella työntekijöistä on kansainvälinen tausta. Koskelo-Moore mainitsi pelien olevan niin globaaleja tuotteita, että Suomen pelialan kasvun kannalta alan kansainvälisten osaajien houkuttelu on elinehto yritysten toiminnalle.
Uusien osaajien houkuttelemiseksi Suomessa tehdään yhteistyötä myös eri oppilaitosten kanssa ja ulkomaisten osaajien houkuttelussa Helsinki kamppailee yhdessä suurten eurooppalaisten kaupunkien, kuten Lontoon ja Barcelonan, kanssa.
Attendon Terhi Lindgrenin mukaan myös hoivapalveluyrityksen kannalta riittävä työvoiman saanti on kriittistä, sillä Suomen väestö vanhenee ja työntekijät hoitoalalla vähenevät eläköitymisten myötä, eikä kaikkia sotealan opiskelupaikkoja saada nykyisellään täytettyä.
Startup-yhteisön pääekonomisti Youssef Zad kertoi puheessaan näkymiä ja lukuja Suomen startup-yrityskenttään liittyvistä asioista. Zadin mukaan esimerkiksi:
Etla on viime aikoina julkaissut useita tutkimuksia liittyen kansainvälisiin työntekijöihin Suomessa. Alla olevassa listassa muutama.
Hiring the First Non-native Worker and Exports
Immigration and Innovation in Finnish Manufacturing Firms
Maahanmuutto Suomeen: Tarve, määrä ja vaikutukset
Suomella hyvät edellytykset ulkomaisten osaajien houkutteluun
