Viennin kysynnän kasvu lisää merkittävästi suomalaisten teollisuusyritysten patentointi- ja innovointitoimintaa, selviää tuoreesta Etla-tutkimuksesta. Kasvun positiiviset vaikutukset kasautuvat erityisesti yrityksille, joilla on vahva tuottavuus ja taloudellinen asema. Sen sijaan taloudellisesti heikommassa asemassa olevat yritykset kohtaavat rahoitusrajoitteita, jotka estävät viennin kasvumahdollisuuksien hyödyntämistä. Vientiympäristön heikkeneminen vähentää yritysten yleistä aktiivisuutta patentointiin ja innovointiin.
Innovaatioilla on oleellinen merkitys talouskasvulle ja yritysten menestykselle, mutta niiden taustalla vaikuttavat tekijät ovat moninaisia. Tuoreet Etla-tutkimukset ”Kauppasokkien vaikutus suomalaisten yritysten innovaatiotoimintaan” (Etla Muistio 171) ja “Global Demand, Local Ideas: The Impact of Trade Shocks on Firm Innovation” (ETLA Working Papers 134) tarkastelevat, miten viennin kysynnässä tapahtuvat muutokset muokkaavat yritysten patentointia ja innovaatioita. Tutkimuksessa on hyödynnetty laajoja yritysrekistereitä vuodesta 1999 alkaen, jotka ovat yhdistetty Tullin vientitietoihin, patenttiaineistoihin sekä innovaatio- ja tutkimus- ja kehityskyselyihin.
Tutkimustulokset osoittavat, että kun vienti lähtee vetämään, lisää se merkittävästi yritysten patenttihakemuksia sekä todennäköisyyttä tuoda markkinoille uusia tuoteinnovaatioita. Vastaavasti vientikysynnän heikkeneminen näkyy patenttitoiminnan supistumisena.
─ Tutkimuksessa havaittiin myös dynaamisia vaikutuksia eli patenttihakemusten määrä kasvaa lyhyellä aikavälillä, kun taas myönnettyjen patenttien lukumäärä kasvaa ja realisoituu vasta pidemmällä aikavälillä, toteaa tutkimuksesta vastaava Etlan tutkimuspäällikkö, KTT Terhi Maczulskij.
Kaikki yritykset eivät kuitenkaan hyödy vientikysynnän kasvusta tasapuolisesti. Tuottavammat ja taloudellisesti vahvemmat yritykset pystyvät kasvattamaan vientiä ja innovaatiotoimintaa vientikysynnän piristyessä. Sen sijaan taloudellisesti heikommassa asemassa olevilla yrityksillä vastaavia vaikutuksia ei juurikaan havaita, mikä viittaa rahoitusrajoitteiden keskeiseen rooliin innovaatiotoiminnassa.
─ Rahoituksen rajoitteet voivat muodostaa merkittävän pullonkaulan innovaatioiden kehittämiselle. Vaikka vientimarkkinat tarjoaisivat uusia kasvumahdollisuuksia, ennalta heikommassa taloudellisessa asemassa olevat yritykset eivät välttämättä pysty vastaamaan niihin ilman riittävää maksuvalmiutta ja rahoituksen saantia. Näin ollen innovaatiotoiminta voi jäädä jälkeen juuri silloin, kun kysynnän kasvu loisi sille parhaimmat edellytykset, Etlan Terhi Maczulskij huomauttaa.
Maczulskij’n mukaan yritysten kansainvälistymistä ja markkinoille pääsyä tukevat politiikkatoimet voivat tehokkaasti edistää innovaatiotoimintaa. Tutkimustulokset korostavat myös tarvetta kohdennetuille tukimuodoille. Pienemmät ja taloudellisesti haavoittuvammat vientiyritykset voivat tarvita tukea innovaatioiden rahoitukseen, jotta ne pystyisivät aikanaan hyödyntämään vientikysynnän kasvua.
─ Koska vientiympäristön heikentyminen vähentää innovaatioaktiivisuutta, vastasyklinen innovaatiopolitiikka – kuten innovaatiotuet tai verokannustimet taantumassa – voisivat auttaa yrityksiä ylläpitämään innovaatiovauhtia taloudellisesti heikommissakin olosuhteissa, Maczulskij summaa.
Nyt julkaistu Etla Muistio perustuu 22.12.2025 julkaistuun tutkimukseen Global demand, local ideas: The impact of export demand shocks on firm innovation (Etla Working Paper 134). Tutkimukset ovat osa Business Finlandin rahoittamaa hanketta.
