ETLA ennustaa: Kasvu hidastuu ensi vuonna, mutta risteilijät pitävät viennin vauhdissa
Suomen talouskasvu jatkuu vahvana tänä vuonna, mutta hidastuu ensi vuonna. Laivatoimitusten ansiosta vienti vetää ensi vuonnakin, tosin talouskasvu on entistä enemmän riippuvainen yksityisestä kulutuksesta. Etlan tänään julkaistun suhdanne-ennusteen mukaan Suomen kokonaistuotanto kasvaa tänä vuonna 2,8 prosenttia ja ensi vuonna 2,2 prosenttia. Työttömyys jatkaa laskuaan, mutta osaavan työvoiman saatavuus hidastaa entistä selvemmin työllisyyden ja bkt:n kasvua.
Etlan ennuste tiivistettynä:
- Kokonaistuotanto kasvaa 2,8 prosenttia tänä vuonna, jolloin ylitetään myös vuoden 2008 tuotannon taso. Kasvun odotetaan olevan 2,2 prosenttia vuonna 2019 ja 1,6 prosenttia vuonna 2020.
- Suomen vienti kasvaa tänä vuonna 2,3 prosenttia mutta nopeutuu ensi vuonna 3,6 prosenttiin ennen kaikkea laivatoimitusten ansiosta.
- Hyvän talouskehityksen keskeinen syy on maailmantalouden vahva veto, jonka hyödyntämistä kohentunut kilpailukyky tukee. Hidastuva talouskasvu on ensi vuodesta lähtien nykyistä enemmän riippuvaista yksityisen kulutuksen kasvusta.
- Suurimmat riskit liittyvät kauppasodan laajenemiseen, kehittyvien maiden ongelmiin Fedin kiristäessä rahapolitiikkaansa sekä euroalueen yhtenäisyyden pitämiseen poliittisessa paineessa.
- Yksityinen kulutus kasvaa 2,0 prosenttia tänä vuonna ja 1,8 prosenttia ensi vuonna. Ansiotason nousu ja työllisyyden koheneminen tukevat kotitalouksien ostovoimaa.
- Investointien kasvu on nopeaa, lähes 4 prosenttia tänä vuonna, mutta kasvu hidastuu ensi vuonna puoleentoista prosenttiin.
- Kuluvan vuoden työttömyysasteeksi ennustetaan 7,7 prosenttia ja ensi vuodelle 7,4 prosenttia.
- Suomen kuluttajahinnat nousevat 1,1 prosenttia tänä vuonna ja 1,4 prosenttia ensi vuonna.
- Julkistalouden alijäämäksi ennustetaan ensi vuodelle -0,3 prosenttia bkt:sta. Vuonna 2020 julkistalouden ennustetaan olevan tasapainossa.
ETLA ALENSI EUROALUEEN KASVUENNUSTETTA
Maailmantalous elää yhä noususuhdannetta, mutta hiipuvaa sellaista. Kasvun odotetaan hidastuvan ensi vuoden jälkeen selvästi ja riskit ennustettua huonommasta kehityksestä ovat viime aikoina kasvaneet mm. kauppasodan ja joidenkin kehittyvien talouksien kuten Turkin ja Argentiinan velanhoito-ongelmien takia.
Etla onkin alentanut kuluvan ja ensi vuoden euroalueen kasvuennustettaan, sillä keskeisissä Euroopan maissa, kuten Ranskassa ja Saksassa, alkuvuoden kasvu oli odotuksiin nähden pettymys. Euroalueen bkt:n ennustetaan nyt kasvavan 2,1 prosenttia tänä vuonna ja 1,8 prosenttia ensi vuonna. Vuonna 2020 kasvua kertyy 1,5 prosenttia.
LAIVATILAUKSET PITÄVÄT VIENNIN PINNAN YLÄPUOLELLA
Suomen kokonaistuotannon kasvuarvion Etla piti ennallaan: bkt:n arvioidaan kasvavan 2,8 prosenttia tänä vuonna ja 2,2 prosenttia ensi vuonna. Kasvun rakenteesta ennusteryhmän näkemys on kuitenkin muuttunut. Kasvun odotetaan tänä vuonna tulevan suuremmalta osin kotimaisesta kysynnästä kuin mitä aiemmin arvioitiin eli yksityinen kulutus ja investoinnit lisäävät bkt:n kasvua. Viennin kasvu jää sen sijaan runsaaseen kahteen prosenttiin, vaikka sellun ja moottoriajoneuvojen vienti on kasvanut.
Ensi vuonna kokonaistuotannon kasvu hidastuu. Vienti sen sijaan kasvaa ensi vuonna 3,6 prosentin vauhtia lähinnä laivatoimitusten eli suurten risteilijöiden tukemana.
UUTUUTENA LASKELMA KAUPPASODAN VAIKUTUKSISTA
Monen euromaan talouskasvu perustuu vientiin, joka reagoi herkästi kaupan esteiden lisääntymiseen. Jos sopimukseton Brexit toteutuu, niin Britannian lisäksi myös euroalueen kasvu hidastuu odotettua enemmän. Näin tapahtuu myös, jos kauppasota Kiinan ja Yhdysvaltojen välillä kiihtyy entisestään. Kauppasota onkin tällä kertaa yhtenä erityisteemana Etlan ennusteessa.
Ennusteryhmä on laskenut, mitä vaikutuksia Yhdysvaltojen ja Kiinan vastavuoroisilla tullimaksuilla voi olla ja miten ne heijastuisivat myös Suomeen.
KOROT NOUSEVAT VASTA ENSI VUODEN LOPULLA
Yhdysvaltojen keskuspankin Fedin ennustetaan nostavan korkoja tänä vuonna yhteensä neljä kertaa ja ensi vuonna kolme kertaa. EKP:n puolestaan arvioidaan lähtevän koronnostoihin vasta ensi vuoden lopulla ja toisen kerran vuonna 2020. Syynä on erilainen pohjainflaatio, sanoo Etlan ennustepäällikkö Markku Lehmus.
– Euroalueen pohjainflaatio on pysynyt hyvin vaimeana, tämä perustelee koronnoston lykkäämistä ensi vuoden loppuun. Rahapolitiikka kiristyy silti muilta osin jo tänä syksynä, Etlan Lehmus arvioi.
EKP:n määrällisen keventämisen ohjelmaan kuuluvat kuukausittaiset arvopaperiostot supistuvat 30 miljardista 15 miljardiin lokakuusta eteenpäin. Ensi vuonna EKP:n odotetaan lopettavan kuukausittaiset arvopaperiostot kokonaan.
Lisätietoja: ennustepäällikkö Markku Lehmus, ETLA, p.044-549 8455, markku.lehmus@etla.fi
Suhdanne-julkaisun verkkoversio on luettavissa 18.9. alkaen osoitteessa www.suhdanne.fi. Verkkoversion kuviot ja taulukot voi myös ladata omalle koneelleen, samoin Suhdanne-julkaisun tekstit pdf-tiedostoina. Suhdanne-ennusteen ohella julkaisu sisältää artikkeleita ajankohtaisista aiheista: Vesa Vihriälä käsittelee talouspolitiikan tilannetta, Jetro Anttonen käy läpi työttömyyden ennustamista ns. nowcastingin avulla ja Mika Maliranta tarkastelee sopimuskorotuksia ja liukumia ansiokehityksen tekijöinä.
