Etla-seminaari ”Hyötyjä vai uhkakuvia? Tekoäly & vihreä siirtymä” päätti 23. syyskuuta monivuotisen Cartagena-tutkimushankkeen, jossa kartoitettiin teknologisen muutoksen ja vihreän siirtymän vaikutuksia yritysten kilpailukykyyn ja ihmisten hyvinvointiin. Hanketta vetänyt Etlan tutkimusjohtaja Tero Kuusi esitteli kootusti saatuja tuloksia, minkä jälkeen tuloksia ja murroksia kommentoivat asiantuntijat niin tekoälyn, kasvuyritysten kuin tutkimuksenkin maailmasta.
Business Finlandin rahoittama monivuotinen Etlan tutkimushanke ”Cartagena -muutosta kartoittamassa” huipentui loppuseminaariin keskiviikkona 23. syyskuuta. Sanomatalossa Helsingissä pidetty seminaari striimattiin myös suorana FLIKin studioilta etäyleisölle.
Voit katsoa tilaisuuden tallenteen klikkaamalla yllä olevaa kuvaa.
Vuonna 2024 alkaneessa hankkeessa on tutkittu laajasti mm. tekoälyn varhaisia työmarkkinavaikutuksia Suomessa.
– Tekoäly on monestakin syystä poikkeuksellisen kiinnostava teknologinen murros. Kun Suomen taloutta on jo pitkään vaivannut heikko tuottavuuskasvu, voi tekoäly parantaa tuottavuutta laajasti. Tässä tutkimushankkeessa saadut tulokset antavatkin perusteita siirtää keskustelua tekoälyn riskien torjumisesta kohti hyödyntämistä. On syytä pohtia, kertovatko maltilliset vaikutukset Suomen työmarkkinoiden hyvästä sopeutumiskyvystä vai siitä, että tekoälyä hyödynnetään Suomessa vielä liian vähän, pohti Etlan tutkimusjohtaja Tero Kuusi, joka on vetänyt tutkimushanketta.
Tekoälyn ohella Suomeen vaikuttaa toinenkin merkittävä murros eli vihreä siirtymä, muistutti Kuusi.
– Tekoäly ja vihreä siirtymä kohtaavat Suomessa konkreettisimmin juuri sähkömarkkinoilla. Datakeskusten ja muun laskennan sähkönkulutus kasvaa samaan aikaan, kun teollisuuden puhdistaminen edellyttää voimakasta sähköistymistä. Se onkin yksi lähivuosien suurista kysymyksistä, pystytäänkö nämä investointitarpeet sovittamaan yhteen niin, että puhdasta sähköä riittää, Kuusi lisää.
Tilaisuus alkoi Etlan tutkimusjohtajan Tero Kuusen alustuksella hankkeessa saaduista tuloksista. Tuloksia kommentoi teknologia- ja kasvuyritystapahtuma Slushin toimitusjohtaja Noora Saksa, joka kävi läpi Suomen kasvuyrityskenttää ja korosti Slushin merkitystä myös Suomen kansantaloudelle.
Hänen mukaansa Slush 2026 tuo Helsinkiin tänä vuonna peräti neljä biljoonaa euroa.
– Pitkän tähtäimen tavoitteemme on, että vuonna 2050 maailman kymmenen arvokkaimman yrityksen listalla on kaksi eurooppalaisia teknologiayritystä, Saksa paalutti.
Hänen mukaansa startuppien osuus Suomen bkt:stä on noin prosentin luokkaa, mutta nykyisen kasvun jatkuessa startupit voivat muodostaa vuonna 2035 jo neljä prosenttia bruttokansantuotteestamme. Saksa myös peräänkuulutti Suomeen erityistä kasvuministeriä, jotta kansantalouden kipeästi kaipaama kasvu lähtisi toden teolla käyntiin.
– Slush on ennen kaikkea suomalainen tapahtuma ja haluan aivan henkilökohtaisestikin auttaa Suomea onnistumaan. Nyt olen ensimmäistä kertaa elämässäni optimistinen Suomen tulevaisuudesta, Noora Saksa päätti esityksensä.
Tilaisuuden päätti asiantuntijoiden paneelikeskustelu, johon osallistuivat:
Paneelia luotsasi Etlan Tero Kuusi ja koko tilaisuuden juonsti Etlan tiedottaja Justiina Airas. Tapahtuman tekniikan toteutti Etlan yhteistyökumppani FLIK.
Tero Kuusen esityskalvot löytyvät tämän artikkelin liitteenä.
Kuvat: Joona Rissanen / ETLA
