Etlan 80-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talossa ei tuijotellut peruutuspeiliin, vaan käänsi katseet tiukasti kohti tulevaa. Tilaisuudessa julkaistu juhlakirja asetti kunnianhimoisen vision: Suomen pitää saavuttaa muiden Pohjoismaiden elintaso seuraavan 25 vuoden aikana pysyvästi. Suomen tulevaisuutta luotsattiin juhlaseminaarissa niin tasavallan presidentin kanssa kuin asiantuntijoiden paneelikeskustelussakin.
Tänä syksynä 80 vuotta täyttänyt Elinkeinoelämän tutkimuslaitos juhli 2. syyskuuta työn merkeissä. Finlandia-talon Helsinki-saliin kokoontui yhteen liki kolmesataa kutsuvierasta, niin talouden asiantuntijoita kuin kotimaista yrityselämää ja päättäjiä.
Tilaisuuden tallenne on nyt katsottavissa yllä olevaa kuvaa klikkaamalla.
Tilaisuuden avasi Etlan hallituksen puheenjohtaja, Fazerin toimitusjohtaja Christoph Vitzthum. Hän muistutti siitä, että suomalaisten työpaikat, hyvinvointi ja vauraus perustuvat viime kädessä menestyvälle yritystoiminnalle. Vaativassa geopoliittisessa tilanteessa Suomen on nyt kyettävä uudistumaan.
– Tiedämme, että kilpailukykyinen toimintaympäristö edellyttää markkinatalouden edellytysten vahvistamista. Se vaatii tuekseen ennustettavaa talouspolitiikkaa, joka ei perustu oletuksiin, vaan vankkaan tutkimukseen. Etlan perustehtävä ei ole muuttunut kahdeksassa vuosikymmenessä: Etla toimii suomalaisen yhteiskunnan, yrityselämän ja talouspoliittisen päätöksenteon tukena, Vitzthum totesi.
Vitzthumin mukaan Etlan kaltaisia toimijoita tarvitaan pitämään Suomen talouskeskustelu vankasti kiinni todellisuudessa.
Juhlaseminaarissa pohdittiin varsin perustavanlaatuisia kysymyksiä:
Miltä Suomi ja maailma näyttävät 25 vuoden kuluttua? Ja millaisia valintoja meidän on tehtävä jo tänään, jotta pärjäämme myös huomenna?
Juhlakirjan ”Suomi 2051” sisältöä esitteli toimitusjohtaja Aki Kangasharju. Hän varoitteli ennen muuta apatiasta ja odottelun vaarallisuudesta. Uudistukset olisi jo saatava käyntiin.
– Kasvun puute uhkaa tällä hetkellä maamme tulevaisuutta keskeisemmin kuin esimerkiksi tuloerot, jotka ovat meillä kansainvälisesti vertaillen pienet. Pelkkä suhdanteiden elpymisen odottelu on strategiana tuhoisa. Se on apatiaa, josta meidän on viipymättä irtauduttava, ja siksi julistamme sodan apatiaa vastaan. Meidän on uskallettava ottaa riskejä ja suunnattava kaikki kannustimet työnteon, osaamisen ja yrittämisen kasvuun, jotta meillä on hyvinvointivaltio vielä 25 vuoden kuluttuakin, totesi Kangasharju.
Tasavallan presidentti Alexander Stubb saapui tilaisuuteen lavahaastatteluun, jossa juhlakirjan teemoja käytiin läpi. Stubb korosti positiivista lähestymistä Suomea kohtaaviin haasteisiin, hänen mukaansa Suomella on monta valttikorttia maailman myllerryksissä.
Yhtenä tärkeänä valttina presidentti piti suomalaista turvallista yhteiskuntaa ja uskottavaa puolustuskykyä.
– Kun maailmaa kiertää tai kun meille tulee vieraita, niin suurimmalla osalla on aina huulilla Suomen kokonaisturvallisuus ja huoltovarmuus. Kierrätämmekin vieraita kokonaisturvallisuuden eri instituutioissa, kuten rajalla tai puolustusvoimissa. Viimeistään siviilisuojajärjestelmämme, jossa meillä on mahdollisuus sijoittaa suojiin kaikkiaan 4,4 miljoonaa suomalaista, niin sanotusti ”räjäyttää pankin”. He kysyvät miten te suomalaiset olette tämän tehneet, presidentti kertoi.
Presidentin mukaan rauhallisin mielin voi yönsä nukkua, niin tasavallan presidentti kuin puolustusvoimain komentajakin.
Lopuksi presidentiltä kysyttiin, mikä olisi yksi yksi viesti, jonka hän suomalaisille haluaisi sanoa.
– Vaikka maailma on turbulentti ja on enenevässä määrin konflikteja, ja vaikka maailmantaloutta on nyt hyvinkin vahvasti testattu, niin me olemme hyvin kestäneet sen. Eikä vain kestäneet vaan olemme samalla kyenneet luomaan pohjaa kasvulle, jotta hyvinvointivaltio voidaan ylläpitää. Peräänkuuluttaisinkin suomalaisille malttia ja rauhallisuutta kaiken hälinän keskellä. Me pärjäämme. Emmekä vain pärjää vaan näemme tämän maailmantilanteen Suomelle myös mahdollisuutena. Otetaan siitä kiinni ja tehdään seuraavista 25 vuodesta talouden ihme Suomelle, tasavallan presidentti kannusti.
Tilaisuuden päättäneessä paneelissa pohdittiin Suomen haasteita monelta kantilta – kuten Suomi 2051-juhlakirjassakin. Osaajapula, aineeton pääoma, tekoälyn hyödyntäminen ja julkisen sektorin rakennemuutos olivat vain osa käsitellyistä tulevaisuusteemoista.
Mukana lavakeskustelussa olivat:
Tilaisuuden ja lavakeskustelut veti kaikkien tuntema tv-kasvo Arto Nyberg. Keskustelu päivän teemasta jatkui vilkkaana lämpiön puolella juhlaillan päättäneessä cocktail-tilaisuudessa.
