Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ennustaa Suomelle prosentin bkt-kasvua tänä vuonna ja 1,5 prosentin kasvua ensi vuodelle. Kotitalouksien ostovoima kasvaa ja kulutuksen odotetaan hitaasti elpyvän tänä vuonna. Työttömyysaste antaa Suomen suhdannekuvasta jo liian synkän kuvan. Tuoreen talousennusteen eli Etlan kevään Suhdanteen lukuja käytiin läpi 25.3. Etlan pikastudiossa. Livelähetystä oli mahdollista seurata myös viestipalvelu X:ssä. Lähetyksessä esitetyt kalvot löytyvät tämän artikkelin liitteenä.
Vuoden ensimmäinen Etlan laaja talousennuste, kevään 2026 Suhdanne, julkaistiin keskiviikkona 25. maaliskuuta. Luvut ja arviot esiteltiin runsaslukuiselle yleisölle suorassa Teams-webinaarissa Etlan pikastudiosta. Webinaaria oli mahdollista seurata myös Etlan X-tilin livelähetyksen välityksellä. Ensimmäisenä vuorossa oli toimitusjohtaja Aki Kangasharjun talouspolittinen katsaus. Tämän jälkeen Etlan ennusteryhmän tutkijat Sakari Lähdemäki sekä Ville Kaitila kävivät tarkemmin läpi tuoreen ennusteen.
Kangasharju esitti, että käynnissä olevaa julkisen talouden sopeuttamista on edelleen jatkettava, jotta velkaantuminen saataisiin hallintaan.
– Viime aikoina on kuultu paljon sellaisia puheenvuoroja, joiden mukaan julkisen talouden sopeutus olisi ollut liiallista, ja riskinä on negatiivisen kierteen syntyminen, kun sopeutetaan näin paljon. Julkisen talouden näkymä on kuitenkin niin karu, että sopeutusta ei voi jättää vain nopean kasvun ajanjaksoihin, vaan tahtia on ennemminkin voimistettava.
Sopeutustoimenpiteistä huolimatta verotulot lisääntyivät vuonna 2025 enemmän kuin mitä menot vähenivät. (videolla kohdasta 9:10 lähtien).
– Tämäkin osoittaa, että tässä ei ole mitään voimakkaita ”pahan kierteitä” syntymässä. Jos sopeuttaminen olisi liiallista, se näkyisi ensimmäisenä verotulojen vähenemisenä. Tästä eteenpäin sopeutusta olisi jatkettava niin, että painotusta muutettaisiin enemmän menojen pienentämisen, kuin verotulojen kasvattamisen suuntaan, sillä kirjallisuuden perusteella menosopeutus tuottaa pysyvämmän vaikutuksen velkaan kuin verojen kiristäminen, Kangasharju sanoo.
Etlan näkemyksen mukaan Suomen talous kasvaa tänä vuonna prosentin verran, ja kasvu kiihtyy seuraavina vuosina puolentoista prosentin paikkeille.
– Olemme kuitenkin laskeneet syksyn ennusteestamme kasvuvauhtia noin puoli prosenttia alaspäin, eli aika merkittävästi. Suurin osa tästä on peräisin nimenomaan Iranin sodasta, ja sen luomasta epävarmuudesta sekä suomalaisille kotitalouksille, että laajemmin kansainväliseen talouteen, Sakari Lähdemäki sanoo.
Tänä vuonna Etla ennustaa työllisyyden kasvavan hieman yli puoli prosenttia ja jatkavan kasvussa myös vuonna 2027. Työttömyysaste oli viime vuonna varsin korkea eli 9,7 prosenttia. Virallinen työttömyysaste antaa liian synkän kuvan työmarkkinoista.
– Virallista työttömyysastetta on nostanut erityisesti muualla kuin Suomessa syntyneiden henkilöiden työttömyyden kasvu, eli maahanmuutto on kasvattanut työvoiman määrää. Muita työttömyyden mittareita tarkasteltaessa työttömyys ei kuitenkaan ole kasvanut läheskään niin paljon, kuin mitä työttömyysaste antaa ymmärtää. Esimerkiksi työttömyysetuuden saajien määrä on kasvanut huomattavasti maltillisemmin. Viralliset työttömyysluvut kuvaavat tämän hetken suhdannetilannetta huonosti, Lähdemäki summaa.
Polttoaine-, lannoite- ja kuljetuskustannukset ovat nousseet Persianlahden sotatilan takia, mutta tilanne ei kuitenkaan ole verrattavissa Ukrainan sodan vaikutuksiin vuonna 2022.
– Kaasun hinta on Euroopassa selvästi alempi kuin vuonna 2022. Tilanne poikkeaa vuodesta 2022 siinä, että tuolloin maakaasun tarjontahäiriö oli enemmän Eurooppa-kohtainen. Tuolloin valtaosa Euroopassa käytetystä kaasusta tuotiin putkiteitse Venäjältä. Nyt tilanne on globaalimpi ja koskettaa voimakkaammin Aasiaa, sillä kaasun kuljetusliikenne Persianlahdelta suuntautuu enemmän Aasiaan, Ville Kaitila sanoo.
Suomen kannalta tilanne on nykypäivänä erilainen myös sähkön tarjonnan rakenteen osalta.
– Vuonna 2022 noin 10 prosenttia sähkönkulutuksestamme tuotiin Venäjältä. Sähkön tuonnin loppuminen Venäjältä aiheutti meillä hintahäiriön, joka on nyt korvattu ydinvoiman ja tuulivoiman lisääntymisen avulla, ja lisäksi sähkön kuljetusyhteyksiä Pohjois-Ruotsista ja Norjasta on vahvistettu. Suomi on nyt jokseenkin omavarainen sähkön suhteen, Kaitila muistuttaa.
Suhdanteen esittelyn jälkeen Ville Kaitila, Sakari Lähdemäki sekä Aki Kangasharju olivat vastaamassa yleisökysymyksiin. Tilaisuuden veti Etlan viestintäjohtaja Tytti Sulander.
Etlan ennuste tiivistettynä:
Suhdanteen verkkoversio on luettavissa myös osoitteessa suhdanne.fi. Verkkoversion kuviot ja taulukot voi myös ladata erikseen omalle koneelleen. Taitetun PDF-version Suhdannekirjasta voi ladata myös osoitteessa: etla.fi/julkaisut.
