Korkeasti koulutetun työvoiman maahanmuutto on tutkimustiedon perusteella taloudellisesti kannattavaa ja sillä on yritysten taloudellista suoriutumista, tuottavuutta sekä innovaatiotoimintaa lisääviä vaikutuksia. Tuoreita tutkimustuloksia sekä Etlan politiikkasuosituksia esiteltiin 18. marraskuuta Supercellin pääkonttorissa järjestetyssä Slush Side Event -tapahtumassa. Tilaisuudessa esitetyt diat löytyvät tämän artikkelin liitteenä.
Teknologia- ja kasvuyritystapahtuma Slushin virallisia avajaisia odotellessa The Shortcut -yhteisön järjestämä Pre-Slush -tilaisuus 18. marraskuuta perehtyi tarkemmin ulkomaalaisten osaajien haasteisiin ja moniin käytännön esteisiin Suomessa. The Shortcut-yhteisö tukee Suomessa työskenteleviä kansainvälisiä osaajia ja nyt järjestetty tapahtuma liittyi laajaan asennemuutoskampanjaan osaajien maahanmuuton ja työpaikkojen inklusiivisuuden edistämiseksi.
Maanpuolustaja-kampanjassa on mukana parikymmentä suomalaista yritystä, startupia, oppilaitosta, etujärjestöä sekä liittoa – ja asiantuntijajäsenenä myös Etla.
Toimitusjohtaja Riikka Loisamo vetää The Shortcut-yhteisön toimintaa, jonka avulla tuetaan Suomessa työskenteleviä kansainvälisiä osaajia monissa arjen haasteissa.
Avauspuheenvuoron piti The Shortcutin toimitusjohtaja Riikka Loisamo, jonka jälkeen Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen esitteli tilaisuudessa julkistetun Etla Muistion ”Preferential Tax Schemes and High-Skilled Immigration: Lessons for Finland” (Etla Muistio 168) sisältöä ja politiikkasuosituksia.
Kauhasen mukaan Suomen tavoite nostaa TKI-menot neljään prosenttiin bkt:stä on vaikea saavuttaa ilman merkittävää lisäystä osaavaan työvoimaan. Laajennettu ja ennustettava verohuojennusjärjestelmä voisi olla yksi keskeinen keino kansainvälisten osaajien houkuttelemiseksi.
Esimerkiksi Hollannissa kansainvälisten työntekijöiden veroetuuden piiriin kuuluvat voivat saada jopa 30 prosenttia bruttopalkastaan verovapaasti, mutta vain määrätyn ajan. Tämä kasvattaa työntekijän nettotuloja noin 15 prosenttia ja pienentää työnantajan sosiaaliturvamaksuja. Tuloraja veroetuuden piiriin pääseville on asetettu keskituloisille eli 35 000 euron verotettavaan vuosituloon.
─ Tulosten perusteella kansainvälisten työntekijöiden muuttoliike Hollantiin reagoi vahvasti verokannustimiin. Suomikin voisi laajentaa nykyisiä ulkomaisten osaajien verohuojennuksia koskemaan myös keskituloisia asiantuntijoita ja ottaa käyttöön määräaikaisen, porrastetun veroedun, jossa vero kasvaisi oleskelun pidentyessä. Tällä vältettäisiin jyrkät veronkorotukset etuuden päättyessä sekä liialliset julkistaloudelliset kustannukset kun etuus olisi määräaikainen, Kauhanen esitti.
Veroedut eivät yksin riitä, sillä Suomen vetovoimaan vaikuttavat myös muut tekijät, kuten yhdenvertaisuus ja työpaikkojen inklusiivisuus, korosti Etlan Antti Kauhanen.
Tilaisuuden paneelikeskustelussa käytiin tarkemmin läpi kansainvälisten osaajien tilannetta ja haasteita Suomessa. Keskusteluun ottivat osaa Riikka Loisamo, The Shortcutin toimitusjohtaja, Melanie Dower, rekrytoinnista ja kotoutumisesta vastaava johtaja Supercellistä, Monika Zych, tuotesuunnittelujohtaja Supermetricsistä sekä Arto Satonen, kokoomuksen kansanedustaja ja entinen työministeri.
Satonen sai käydä läpi myös hallituksen maahanmuuttopoliittisia toimia, joista osa on saanut kovaakin kritiikkiä, kuten 3/6 kuukauden työttömyyssääntö. Aiheesta tuli paneelille myös yleisökysymyksiä.
─ Tarvitsemme täällä Suomessa myös ulkomaisia osaajia. Monella alalla, kuten pelialalla, Suomi on kokoaan suurempi toimija, Satonen kiteytti.
Supermetricsin Monika Zychin mukaan verohelpotukset eivät ole ainoa keino kansainvälisten osaajien houkutteluun vaan oleellista merkitystä on myös sillä, kuinka yhdenvertaisiksi he kokevat itsensä Suomessa, verrattuna paikallisiin työntekijöihin.
Ulkomaalaistaustaiset työntekijät kohtaavat edelleen rekrytointitilanteissa syrjintää, mikä heikentää heidän silmissään Suomen houkuttelevuutta pidemmällä aikavälillä. Myös johtohenkilöt omaavat merkittävän roolin siinä, kuinka tervetulleeksi kansainväliset työntekijät tuntevat itsensä.
─ Tilanne kansainvälisten työntekijöiden näkökulmasta on vuosien varrella kuitenkin mennyt parempaan suuntaan, sanoi Supercellin Melanie Dower.
Erityistä kiitosta Dower antaa suomalaisten digitaalisten palveluiden kätevyydelle, sillä monien virallisten asioiden hoitaminen onnistuu nykyään täysin diginä. Hänen mukaansa kansainvälisiä osaajia työllistävien yritysten kannattaisi myös olla tukena koko perheen sopeutumisessa elämään Suomessa. Supercellissä erityinen tiimi huolehtii siitä, että maahan muuttaneiden osaajien asettautuminen tänne onnistuu mahdollisimman sujuvasti.
─ Haasteita on suomen kielen tai esimerkiksi lasten koulunkäynnin kanssa. Meillä on esimerkiksi yksi perhe, jonka lapset käyvät neljää eri koulua, mikä tuo paljon haasteita arjen sujuvuuteen. Myös puolisoiden kokema yksinäisyys pitää huomioida, totesi Dower.
Tapahtuman päätteeksi The Shortcutin projektipäällikkö Teodora Berg sai haastateltavakseen yhden Suomen lupaavimman startupin, SemiQonin perustajan ja toimitusjohtajan Himadri Majumdarin. Hän päätyi asiantuntijana Suomeen alun perin akateemisen uran kautta, ja työskenteli Valtion teknillisessä tutkimuskeskuksessa (VTT), mistä käsin spin-offina syntyi SemiQon.
Majumdarin mukaan ainoa asia, millä on väliä yrityksen menestymisen kannalta, on työntekijöiden osaaminen. Merkitystä ei ole esimerkiksi sillä, mistä päin maailmaa työntekijät ovat kotoisin, mitä kieltä he äidinkielenään puhuvat tai mitä kulttuuria edustavat.
Majumdari teki eron myös kasvuyritysten ja suurten, asemansa jo vakiinnuttaneiden yritysten välillä. Hänen mukaansa nimenomaan kasvuyritykset ja startupit ovat kiinnostuneita vain erityisosaamisesta, kun taas suurissa konserneissa monesti kyse voi olla myös lojaalisuudesta eli mukautumisesta yrityksen ja kohdemaan kulttuuriin.
Majumdari korosti myös sääntelyn vaikutuksia yritystoiminnan kehittämiselle.
─ Poliitikkojen pitäisi ymmärtää sääntelyä luodessaan, että onko se todella paikallisia yrityksiä auttavaa. Saattaako asiassa käydäkin päinvastoin eli synnytetäänkö sääntelyllä kilpailuetuja sääntelyn vaikutusalueen ulkopuolelta tuleville yrityksille, Majumdar huomautti.
Tapahtuma keräsi satapäisen yleisön Supercellin 8. kerroksen kokoustilaan. Kuvan ottamishetkellä osa oli vielä nauttimassa aamiaistarjoiluista viereisessä henkilöstöravintolassa.
