Työeläkeindeksin palauttaminen palkkaindeksiksi tulisi kalliiksi

Työeläkeindeksiä koskevan kansalaisaloitteen toteuttaminen voi alkuvaiheessa kasvattaa yksityistä kulutusta ja valtion verotuloja. Näin tapahtuu varsinkin, jos indeksimuutoksen aiheuttama eläkemenon kasvu rahoitetaan rahastoja purkamalla.

Pitkällä aikavälillä uudistus edellyttää kuitenkin työeläkemaksujen tuntuvaa nostamista. Jos reaalipalkkataso nousee jatkossa keskimäärin 1,6 prosenttia vuodessa, kansalaisaloitteen mukainen eläkeindeksi edellyttäisi työeläkemaksun nostamista vuoteen 2050 mennessä noin seitsemällä prosenttiyksiköllä nykyjärjestelmään verrattuna. Myös yksityinen kulutus olisi lopulta pienempi kuin nykyistä indeksiä noudatettaessa.

Indeksikorotusten suurentaminen olisi hyvin kömpelöä suhdannepolitiikkaa, sillä se kasvattaa eläkkeitä hitaasti, mutta pysyvästi. Uudistukseen liittyvät elvyttävät vaikutukset eivät riitä rahoittamaan sitä.

Suurimpia hyötyjiä indeksimuutoksesta olisivat juuri eläkkeelle siirtymässä olevat ikäluokat. He ehtisivät saada korkeampia indeksikorotuksia kaikkina eläkevuosinaan, mutta eivät joutuisi maksamaan korkeampia eläkemaksuja. Hyöty pienenee, kun siirrytään nuorempiin ikäluokkiin. Kaikki tulevat sukupolvet häviäisivät muutoksesta.

Uudistuksen vaikutus eläkemenoon näkyy täysimääräisesti vasta usean vuosikymmenen kuluttua. Siksi ehdotettu muutaman vuoden kokeilu olisi hyödytön.

Switching to full wage indexing of earnings related pension benefits would be costly

Abstract
A recent citizens’ initiative calls for a switch from indexing pension benefits to consumer prices (80%) and wages (20%) to full wage indexation. Such a reform could increase private consumption and government tax revenue in the short run. This is especially the case if the increase in pension expenditures is first financed by decumulating pension funds. In the long run, however, the reform would require a much higher contribution rate and result in lower private consumption compared to the current system.

The reform would increase pension expenditures slowly but permanently. Therefore, it would be a very clumsy way of stimulating the economy. Possible stimulating effects would not suffice to finance the reform.

The reform would benefit especially the cohorts that are about to retire when the reform is implemented. They would receive higher pension benefits throughout their retirement period, without paying higher contributions. All future cohorts would be worse off.

Päiväys: 08.12.2016
Sivuja: 8
Kieli: Suomi
ISSN: 2323-2463
ETLA Muistio – ETLA Brief 51