Tutkimustiedon hyödyntäminen kestävän hyvinvoinnin lähteenä – Tuloksia yliopistomaailman valmiuksista edistää löydöksien käyttöönottoa

Tiivistelmä

Yliopistoille on yliopistolakia tulkitsevassa hallituksen esityksessä asetettu velvollisuudeksi tukea ”korkeatasoisen osaamisen muuntumista kannattavaksi liiketoiminnaksi, uusiksi yrityksiksi ja työpaikoiksi” niin kutsutun kolmannen tehtävänsä puitteissa. Tässä raportissa tarkastellaan, miten yliopistomme suoriutuvat tehtävästä. Vastaukset kiinnostavat, sillä kansainvälisessä vertailussa Suomi näyttää kärsivän tutkimustulosten kaupallistamisvajeesta. Yliopistojen panostukset kaupallistamiseen ovat riittämättömät. Syy on järjestelmälähtöinen: kolmannesta tehtävästä suoriutumisesta ei palkita eikä sitä ei ole kytketty osaksi tulosohjausta ja yliopistojen saamaa perusrahoitusta. Kaupallistamisen edistämiseen tähtäävää toimintaa rahoitetaan pitkälti ulkopuolisella projektirahoituksella, mikä tekee toiminnan jatkuvuudesta epävarmaa ja heikentää kannustimia sen kehittämiseen. Puuttuvat kannustimet heijastuvat myös suoraan tutkijatasolle: Miltei puolet niistä tutkijoista, jotka ovat oman näkemyksensä mukaan tehneet taloudellisesti arvokkaita löydöksiä, sanovat, että ajan puute estää löydösten yhteiskunnallisen hyödyntämisen edistämisen. Raportissa ehdotamme, että (1) kolmannelle tehtävälle laaditaan rahoitusta ohjaava mittaristo ja (2) varataan tähän tarkoitukseen korvamerkitty perusrahoitusosuus. (3) Kaivataan myös yksilötason mittareita, jotka kannustavat kolmannen tehtävän hoitamiseen ja palkitsevat löydösten hyödyntämisen edistämisestä, myös urakehitysnäkökulmasta. Nopeaa kulttuurimuutosta tukevana toimenpiteenä yliopistojen kannattaisi (4) rekrytoida professoreita suoraan yritysmaailmasta, sekä (5) perustaa yritysyhteistyölaboratorioita yliopistojen strategisille tutkimusalueille.

Exploitation of Research Findings as a Source of Well-being

Abstract

In Finland, universities have the explicit mandate to support the transformation of high-quality knowledge into profitable business, as well as to promote the creation of new businesses and workplaces within the boundaries of their so-called third mission. This report looks at how Finnish universities perform in the task. The results point at a clear lack of dedicated resources. The underlying reason is systemic: performance is not linked to incentives in the form of public university funding. Currently, resources for the implementation of the third mission are largely obtained via competition from external sources, endangering the continuity of the technology transfer function and creating disincentives to invest in its development. The lack of incentives is echoed among researchers: Nearly half of the scientists who, according to their own view, have made economically valuable findings state they do not find the time to promote their exploitation. The report proposes several remedies: (1) the performance of universities in their third mission needs to be metered. (2) These metrics need to be linked to earmarked public university funding; (3) Individual-level metrics concerning the exploitation of their findings should encourage researchers and promote their academic careers. In order to support more rapid cultural change, universities could (4) recruit professors directly from the business world; and (5) set up cooperative, joint laboratories with industry in their respective strategic research areas.

Julkaisun tietoja

Sarja
ETLA Raportit - Reports 80
Päiväys
22.01.2018
Avainsanat
Teknologiansiirto, Kolmas tehtävä, Kaupallistaminen, Yliopisto, Korkeakoulu
Keywords
Technology transfer, Third mission, Commercialization, University, Higher education
ISSN
2323-2447, 2323-2455 (Pdf)
JEL
O31, O32, O33, O38, O43, O52, D02, I23, I25, I26, I28
Sivuja
36
Kieli
Suomi