Arvioimme erilaisten opintotukijärjestelmään liittyvien uudistusvaihtoehtojen vaikutuksia opintojen kestoon, opintotukimenoihin ja verotuloihin. Tarkastelu perustuu rakenteelliseen malliin, joka kuvaa korkeakouluopiskelijoiden valintoja opiskeluun liittyvien taloudellisten kannustimien ja rajoitteiden puitteissa. Mallin täsmentämisessä hyödynnetään rekisteripohjaista yksilöaineistoa korkeakouluopiskelijoiden opintojen etenemisestä, opintorahan ja -lainan nostamisesta sekä ansioista. Tulosten perusteella hallituksen keväällä 2016 tekemän kehyspäätöksen mukainen opintotukijärjestelmän uudistus pienentää opintotukimenoja pitkällä aikavälillä noin 20 prosenttia. Tämä vastaa ainakin karkeasti hallituksen säästötavoitetta. Tulokset viittaavat toisaalta siihen, että uudistus samalla pidentää hieman opiskeluaikoja. Opiskeluaikoihin liittyvät vaikutukset riippuvat oleellisesti siitä, miten opiskelijat suhtautuvat opintolainan nostamiseen.
We analyse how alternative reforms of the student financial aid would influence average study duration, government expenditures, and tax revenues. We also consider the reform that has been proposed by the current government (in 2016) which consists of lowering the monthly student grant and decreasing the maximum eligibility period while increasing the maximum study grant. Our results are based on a structural model that describes the financial constraints and incentives faced by the students. The model is calibrated with register based panel data on students’ study progress, withdrawal of study grants and student loans, and wage income. According to the results, the reform proposed by the current government will reduce government expenditures on student aid by about 20 percent, which is close to the government’s target. However, the reform is also likely to increase the average study duration. The size of this effect depends on how willing the students are to take student loans.
